torstai 10. huhtikuuta 2014

Ei niin mukava eläinlääkärireissu

Toissapäivänä oli viimein aika viedä Raku vuosirokotuksiin ja Nora lähti mukaan tutkimuksia varten. Noralta halusin otatuttaa virtsanäytteen ja korvanäytteen, joten en voinut laittaa kissoja samaan koppaan, sillä ei ollut varmuutta rauhoitetaanko Noraa virtsanäytettä varten. Nälkäinen ja pökkyräinen kissa ei välttämättä ole se mukavin koppakaveri, vaikka Raku saakin todella paljon turvaa Noran läsnäolosta.

Kisut matkustivat siis omissa kopissaan, Nora hiljaisena ja uteliaana, Rakua pelotti hirmuisesti ja kotona ennen lähtöä se koitti murtautua kopasta ulos. Matkalla se meni viltin alle piiloon ja kyhjötti nurkassa.

Odotushuoneessa: "Millonkas pääsee ulos?"

Eläinlääkärillä Nora oli ensimmäisenä vuorossa. Halusin tutkituttaa sen korvat, sillä ne ovat kutisseet todella paljon jo oikeastaan kasvattajalta lähtien, mutta marraskuussa se aloitti myös ohimon raapimisen. Kasvattajan mukaan Noralla ei ole allergioita eikä sitä muistaakseni ole myöskään ihan lähisuvussa, joten oletin raapimisen olevan Noralle normaalia (curleilla erittyy korvavahaa normaalikorvaisia kissoja enemmän johtuen ahtaammista korvakäytävistä) ja ohimonraapimisen kuivasta huoneilmasta. Terve korva kuitenkin puskee vahan itsestään ulos ja toki tässä voi esiintyä korvan raapimista. Töhnää ei ole korvista tullut eikä tulehdustakaan siellä ole, sillä meille tullessaan laitoin Noran varalta Canofite vet-korvatippakuurille, mutta sillä ei suuremmin ollut vaikutusta. Rakun kasvattaja käväisi meillä pikaisesti viime kuun alussa ja ehdotti allergiaa kutinan syyksi. Ajatus jäi muhimaan mieleeni, mutta en halunnut aloittaa eliminaatiodieettiä ennen labratutkimuksia. Korvanäytteestä löytyi kuin löytyikin hitunen hiivaa ja kokkibakteereja ja tyttö joutui korvatippakuurille. Siipikarja poistuu nyt toistaiseksi ruokavaliosta, katsotaan muutaman kuukauden päästä, josko varmentaisin asian vielä. En mielelläni vaihtaisi siipikarjaa ainakaan kokonaan pois, toivonmukaan saisin ainakin kalkkunan pidettyä vielä mukana.

Tämä kyseinen eläinlääkäri oli meillä viime vuonnakin kun Rakun allergia ja hiiva todettiin ja hän oli asiallisena silloin, joten tuli täytenä yllätyksenä eläinlääkärin tympeä asenne tällä reissulla. Tutkimusten alussa sain kuulla kommentteja kuten "En ymmärrä miksi tätä rotua on lähdetty jalostamaan" ja "korvien ei kuuluisi tehdä näin (erittää korvavahaa)". Yleensäkin eläinlääkärin asenne rotua kohtaan oli hyvin negatiivinen, mikä veti kyllä mielen apeaksi. Itse jos olisin eläinlääkäri, minulle ei tulisi mieleenkään arvostella asiakkaan rotua ainakaan ääneen hänen kuulleen. Kissoja kohtaan hän sentään oli ystävällinen ja käynnin loppupuolella asennekin oli vähän rennompi, mutta se ei tunnelmaa parantanut. 

Noralta halusin ottaa myös virtsanäytteen, sillä helmikuun alusta maaliskuun loppuun asti Nora on pissanut yhden hiekkalaatikon viereen kerran viikossa tai kahdessa (ironista, että tämä alkoi vähän sen jälkeen kun foorumilla käytiin pitkä pissakeskustelu, jonka jälkeen kiitin onneani, ettei meillä ole hutispissaongelmaa). Alunperin tämä lähti likaisesta hiekkalaatikosta kun en ehtinyt ajoissa haisevaa laatikkoa pestä, mutta kun olin pessyt laatikon huolella ja vaihtanut hiekatkin, pissa ilmestyi silti viikon päästä taas laatikon viereen. Pidin tarkkaa silmää tämän jälkeen Noran suhteen (tiesin pissaajan olevan Nora, sillä tyttö on välillä vahingossa pissannut laidan yli kun on pyrkiny liian lähelle laatikon reunaa) eikä mitään kipuja tai epämukavuutta ollut vessakäynneillä havaittavissa, pissakin tuli heti ja esteettä. Tämän vuoksi en ollut vielä kovin huolissani, vaikka tottakai vaihtoehdot alkoivat vilistää mielessäni. Kiteitä ei pitäisi olla estettömän tulon vuoksi, mutta entäs tulehdus? Bakteeritulehdukset ovat kissoille harvinaisia ja niihinkin liittyy kipua yms selkeähköjä merkkejä. Entäs idiopaattinen kystiitti, joka on stressiperäinen virtsatietulehdus? Se kuulosti todennäköisimmältä, mutta siihen ei oikeastaan lääketieteellistä hoitoa ole, stressiperäinen kun on. Nesteen lisääminen ruokavalioon pitäisi auttaa, mutta Nora saa nestettä ruuasta ja juo myös ahkerasti itse kupista. Joten ei siitäkään pitäisi olla kiinni. Oireiluhan kyllä sattui parin kuukauden työjaksoni ajaksi, joten suuri rutiininmuutos saattoi olla syynä. Helmikuussa Nora aloitti myös seisaaltaan pissaamisen ja pissaili hiekkalaatikon seiniin, mistä johtuen toki hiekkalaatikko likaantuikin nopeammin. Työjakson ajan laatikkoa saikin siivota normaalia enemmän ja jouduin tyhjentämään paakut aamuin illoin normaalia kertaan päivässä sijaan. 

Nora pissaili paljon seisaaltaan laatikon seinille, mistä johtuen laatikko likaantui nopeaa

Viimeisin väärään paikkaan pissaaminen sattui 21-22.3 välisenä yönä ja sen jälkeen ei onneksi enää mitään. Hiekkalaatikkokin on nykyään paljon puhtaampi ja pystyn taas tyhjentämään sen kerran päivässä. Virtsanmäärässä ei koko episodin aikana ollut muutoksia, vaan kaikki vaikutti normaalilta siltä osin. Uskon vahvasti, että kyseessä tosiaan oli stressi, mutta halusin kuitenkin varmentaa asian.

Nora oli oikein kiltisti näytteenoton ajan. Se laitettiin selälleen tutkimuspöydälle ja karvat ajeltiin näytteenottokohdasta (eipä tarvitse enää miettiä osallistuako vai eikö osallistua heinäkuun kissanäyttelyyn...) ja kahden ihmisen voimin pidettiin se aloillaan kun eläinlääkäri otti ultran ja ruiskun avulla pissanäytteen.  Ei siis tarvittu rauhoitusta. Pikatestistä ei löytynyt mitään, mutta eläinlääkäri sanoi soittavansa tarkemmat tulokset joko seuraavana tai sitä seuraavana päivänä. 

Nora koppaan ja sitten olikin Rakun vuoro. Eläinlääkäri teki yleistarkistuksen ja havaittiin, että Rakulle on tässä neljän kuukauden aikana kertynyt plakkikerros takahampaisiin (plakki ropsutettiin pois joulukuussa). Tämähän tarkoitti, että nyt on pakko ottaa itseä niskasta kiinni ja aloittaa Rakun aktiivinen hampaidenpesu. Se on aina kaatunut siihen, että Raku kyllästyy muutaman päivän päästä ja harjaamisesta tulee osittain tappelua, mikä ei ole mukavaa kummallekaan. Lisäksi Raku puree hammasharjaa, mikä tekee itse harjauksesta vaikeaa.

Eläinlääkäri myös huomautti, että Rakulta puuttuu suusta hampaita, mikä viittaisi hammassyöpymään! Heillä tai muillakaan lähialueella ei ole röngtenlaitetta käytössään, joten hän suositteli, että varaan ajan läheiseen kaupunkiin 100 km päähän tarkempaan tutkimukseen. Voihan! Harmitti kovin, sillä syöpymät ei ole mitään mukavia ja Raku stressasi tästäkin matkasta todella paljon ja nyt pitäisi tehdä vielä pidempi matka lisätutkimuksiin. Ennen lähtöämme eläinläääkäri mainitsi vielä, että Noran kanssa olisi ihan hyvä keskustella korvakäytävän laajentamisesta kirurgisesti, jos kutina ja töhnintä vielä jatkuu vuosia eteenpäin. Hän myös sanoi kirjoittavansa helsinkiläiselle kollegalleen korvista josko hänellä olisi jotain ohjeistusta tähän. Koitin kyllä kertoa, että töhnintä on rodulle ominaista, ei yksilövika, mutta saanen asiasta sähköpostia jossain vaiheessa.

Reissusta ei siis jäänyt alkuunkaan hyviä fiiliksiä. Kotiinpäästyämme Ragnar oli todella peloissaan ja pakeni minua kun koitin lähestyä. Loppupäivän molemmat kissat viettivätkin vaisuina ja minä myös, ainoastaan Haiku oli pirteänä eikä voinut ymmärtää miksi mami on allapäin. Kovasti pörräsi ympärillä, jutteli ja tahtoi huomiota. Tutkin Rakun kuvakansion läpi ja suureksi helpotuksekseni sain todeta, että Rakulla on aina ollut sellaiset hampaat. Tosin tänään kun eläinlääkäri soitti Noran tarkemmat virtsatulokset, hän sanoi nähneensä Rakun suussa jotain epäilyttävää, minkä vuoksi olisi hyvä kuvata suu. Joten saapi nährä tuleeko meille sitten kuitenkin se pidempi reissu eteen. Hammassairaudet on viheliäisiä ja kissa osaa peitellä kipunsa hyvin.

Laitoin Rakunkin varalta korvatippakuurille, sillä sillä on hitusen töhninyt korvat viime päivinä ja reissun jälkeen ne oikein lotisi. Mietin jo eläinlääkärissä, että voitaisiin samalta ottaa kontrollinäyte Rakultakin, mutta eläinlääkärin negatiivisen asenteen vuoksi päädyin olemaan hiljaa. Joten, en tiedä onko siellä taas hiivaa, mutta lotinan vuoksi parempi katsoa kuin katua. Töhninnän aiheuttaja onkin sitten pimennossa, mutta syynä saattaa olla uusi korvanpuhdistusaine (sisältää oliiviöljyä) taikka se meidän ruohotarhamme. Stressi ja/tai kylmyys taisi sitten ihan laukaista korvat.

Jotain hyvää, sentään: Noran pissanäytteestä ei löytynyt mitään eli siltä osin terve tyttö. :) Tässä nyt on kuitenkin 2 curlia tippakuurilla ja Nora ottaakin asian ihan hyvin, mutta Raku ei ole oma itsensä, mikä harmittaa vietävästi. Se ei ole koskaan tykännyt korvienpuhdistamisesta ja nyt kun se tehdään normaalia useammin niin poika on aika surkeana. Onneksi on muuten pitkälti oma itsensä, tosin ei kehrää tai hae huomiota kuten ennen. Kauhulla odotan sitä toista eläinlääkärireissua. Se tehdään kuitenkin vasta kun korvat on taas normaalit.

12 kommenttia:

  1. Kuulostipas inhottavalta eläinlääkärireissulta. :/ Onneksi sentään Noran pissanäyte oli puhdas, ja pikaista paranemista korville! :)

    VastaaPoista
  2. Olipas tympeä eläinlääkäri, kurjaa :( Mutta paranemisia kippura korville!

    VastaaPoista
  3. Kommentoin nyt ihan siksi että haluan herättää ajatuksia, en siksi että arvostelisin rotuvalintaasi tai puolustelisin eläinlääkäriä. Itse eri rotuisten - ja vaivaisten eläinten kanssa tekemisissä olleena tiedän tasan tarkkaan miltä tuntuu jos lekurin asenne näkyy päällepäin negatiivisena omaa rotua kohtaan. MUTTA kehottaisin miettimään hänen näkökulmaansa asiaan, nimittäin kuten lyttynokkaisilla koirilla "ominaisuutena" olevat tuhina ja kuorsaus (eli hengitysvaikeudet) ovat mielestäni näiden korvaongelmien kanssa samaa kastia. Ne ovat sairaalloisia piirteitä, jotka ihminen on saanut aikaan jalostamalla rotua tietyt (esim karvanlaatu jne) ominaisuudet kärkenä, ja "sivutuotteena" on saatu aikaiseksi tällainen "ominausuus" eli vika ko. rodussa.

    Kehottaisin miettimään että korjaatuuko asia hymistelemällä vai sillä että siitä puhutaan ääneen..? Tottakai sillä kuinka asiansa esittää on paljon merkitystä, ja "hyvää tarkoittava" eläinlääkäri voi määrätietoisella tai liian tympeällä asenteellaan jopa karkoittaa asiakkaansa, mikä ei varmasti ole tarkoitus. On kuitenkin pitkässä juoksussa varmaan aika tympeää koittaa hoitaa kyseisiä ongelmia jotkai aiheuttavat eläimille turhaa kärsimystä, jos lemmikin omistajan asenne ongelmaa kohtaan on " se kuuluu rotuun". Toki epämiellyttävään asenteeseen vastaaa itse kukin helposti hyökkäys on paras puolustus-mentaliteetilla.

    Tarkoitukseni ei ole tosiaan kommentillani aiheuttaa pahaa mieltä, vaan herättää keskustelua.

    Toivottavasti siellä saatte hammas-asiat kuntoon ja korvaongelmat olisivat vain tilapäisiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki siinä taustalla oli totuuden äänikin ja itse olen samalla kannalla, ettei korvavahan runsas tuotto ole normaalia ja asiaan tulisi puuttua kasvatuksessa käyttämällä normaalikorvaisia kissoja (eli maatiaiskissoja yms) ja jos mahdollista, niin laajemman korvakäytävän omaavia curleja, mutta se, miten paljon vahan tuotto vaikuttaa kissan elämään, en valitettavasti omia yksilöitäni pidemmälle osaa tarkkaan sanoa. Rakua korvat ei vaivaa enkä ole nähnyt sitä juuri koskaan raapimassa korviaan sen jälkeen kun saatiin allergiaoireet kuriin. Noraa korvat on selkeästi vaivanneet, mutta koska kyseessä voi olla allergia niin en osaa vielä tämän tarkemmin sanoa vielä tässä vaiheessa miten korvien laita on tulevaisuudessa (toivonmukaan kutina loppuu!)

      Curlimaailmassa ei hirmuisesti korvien negatiivisista puolista puhuta, mutta sen mitä olen kuullut, korvatulehdukset ovat curleilla harvinaisia ja korvavahan erityksestä huolimatta ne eivät kissoja vaivaa normaalielämässä (kuten itse olen huomannut Rakun kohdalla) ja ehkä siksi niistä myös ollaan hiljaa? Siksi eläinlääkärin asenne tympi, että hänen mukaansa rotu kärsisi kovasti korvistaan. Minun tietojen mukaan ei ja uskon/toivon, että kasvatuksessa tähän puututtaisiin/joku olisi asiasta älähtänyt, jos todella korvat vaivaisivat arkielämässä. Onhan tämä vielä nuori rotu. Mutta kuitenkin toivon, että korvakäytäviä pyrittäisiin kasvatuksessa normalisoimaan, vaikkei ahtaammatkaan suoraan aiheuttaisi kissoille vaikuneritystä suurempaa ongelmia. :)

      Poista
  4. Tsemppihali kissoille, eläinlääkäri ei ole kiva juttu! :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ei tosiaan. Kohta taas uudestaan kun ne hampaat pitää kuvauttaa. :'D Raku-parka.

      Poista
  5. Heippa, tulin tähän blogiin Googlen kautta, kun etsin tietoa curlien hammasongelmista.

    Kävin meidän curlin kanssa eilen röntgenissä juurikin parin puuttuvan hampaan takia. Ulospäin katsottuna suu näyttää suhteellisen siistiltä, hieman ientulehduksen alkua mutta ei esimerkiksi hammaskiveä lainkaan.

    Kissa on kolmevuotias ja maailman pirtein, sosiaalisin ja ei todellakaan yhtään kipeän oloinen. Siksi todella rajuna yllätyksenä sekä meille että hoitavalle eläinlääkärille tuli todella pitkälle edennyt parodontiitti! Se etenee usein pitkälle täysin oireettomana, mutta seuraukset ovat varsin dramaattiset. Tältä kaverilta poistetaan parin viikon päästä (vasta silloin, jotta elimistö ehtii toipua edellisestä nukutuksesta) yli puolet hampaista. Eläinlääkäri sanoi, että tauti on muutenenkin etenevä, joten vaikka hampaita kuinka pestään, tulevat kaikki hampaat jossain vaiheessa samaan tilanteeseen. Mutta hampaattomanakin sisäkissa voi kuulemma elää hyvän ja onnellisen elämän. Hurjalta tuntuu, etenkin kun mitään tällaista ei todellakaan osattu odottaa.

    Nyt kun olen googlaillut, niin hammasongelmista tuntuu kärsivän yksi jos toinenkin curli. Todella tylsä juttu, kun luonteeltaan nämä on ihan parhaita kissoja.

    Korvien kanssa tällä ei onneksi ole mitään ongelmia, mutta me valittiin tarkoituksella erittäin suorakorvainen yksilö, joka ei näyttelyihin olisi korviensa puolesta kelvannutkaan.

    Suosittelen lämpimästi ajan varaamista jonkun hammasspesialistin luokse, jolla on röntgenlaitteet niin pian kuin mahdollista. Jos teillä ei ole vakuutusta, kannattaa varautua noin 200e tarkastusmaksuun. Meillä hampaidenpoisto tulee maksamaan lisäksi noin 400-500e. Tsemppiä ja toivottavasti teidän curlilla ei ole samaa kohtaloa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovasti voimia! :( Kuulostaa ihan kamalalta tuo parodontiitti! Meiltäkin voi hyvin jotain löytyä ja entistä enemmän olen ollut huolissani kun Rakulle ei ole hirmuisesti ruoka maistunut viime päivinä. Voi kyllä olla tippakuurista johtuvaa stressiäkin (eilen oli viimeinen tippapäivä kun lotina loppui muistaakseni torstaina), mutta koska siellä hampaissa saattaa jotain olla, en ole lainkaan poissulkenut kivun mahdollisuutta. Rakullehan ei ole pitkään aikaan kelvannut kokonaiset luut (broilerinsiivistä syö vain pehmeän kärjen) ja isoja lihanpalokin syö nykyään yleensä hetken pohtimisen jälkeen. Toivon kuitenkin, tietenkin, ettei suusta mitään löydy, kovin vakavaa ainakaan. :/ Soitan eläinlääkärille heti huomenna ja koitan saada ajan ensi viikoksi!

      Onneksi teillä ei ole ollut korvien kanssa ongelmia! :) Löytyykö sukutaulusta maatiaiskissaa? Pelkkä suorakorvaisuus ei ole tae normaalitoimintaisesta korvasta, vaan ratkaiseva tekijä on korvakäytävän laajuus. Joillakin sitä vaikkua ei juuri koskaan nouse ulkokorvaan näkyviin, mutta sitä kuitenkin löytyy syvältä korvakäytävästä. Meillä Noralla on näin kun taas Rakulla aika usein nousee pikkuhippuja näkyviin.

      Hammasongelmat tuskin liittyvät rotuun, hammasssyöpymiäkin näyttää lähteiden mukaan olevan n. kolmasosalla kissoista. Mutta olisi todella hienoa, jos curlit pääsisivät mukaan laajaan suomalaiseen terveystutkimukseen niin saataisiin toivonmukaan realistista tietoa rodun terveystilanteesta. Jos et ole vielä käynyt lisäämässä curliasi mukaan, terveyskysely löytyy täältä: http://www.kissangeenit.fi/ . Curlien tilanne valitettavasti näyttää heikolta, vastauksia uupuu vielä useita kymmeniä, mutta ahkeralla ponnistelulla jospa saataisiin luku täyteen! :)

      Paranemisia ja toivonmukaan loput hampaat pysyvät terveinä vielä pitkään!

      Poista
  6. Hei!
    Kirjoitatko blogiisi sitten kun saat vastausta noihin korvajuttuihin (esim. juurikin tuo laajentaminen jne.)?

    T. Sama anonyymi kuka kommentoi Barf-artikkeliin ja on edelleen kiitollinen tämän blogin olemassaolosta :D Sekä omistaa (ahdaskorvaisen) curlin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että jätän sen asian postaamatta, jos vastausta edes tulee. Mutta voin laittaa sen sinulle sähköpostina, jos laitat minulle meiliä (vaikka tyhjä viesti) niin saan sähköpostiosoitteesi ylös. :)

      Poista