torstai 27. joulukuuta 2012

Kissan luonnonmukainen ruokinta


Jatkontapaista aiemmin kirjoittamalleni Kohti luonnollisempaa ruokavaliota -kirjoitukselle.

Kissojen raakaruokinta


Raakaruokinta (tunnetaan myös nimellä barf) on raakoihin ainesosiin perustuva luonnonmukaisuuteen pyrkivä ruokavalio, jossa ei käytetä teollisesti valmistettuja valmisruokia, kuten märkäruokia tai kuivaruokia. Ruuat tulee tarjota raakana, sillä kypsennys tuhoaa kissalle elintärkeää tauriina, jonka puute ilmenee mm. näkökyvyn ja vastustuskyvyn heikkenemisenä.

Raakaruokinnassa on tarkoitus jäljentää mahdollisimman hyvin kohde-eläimen luontaista ruokavaliota. Kissan ruokalautanen perustuu hiiren ravintoainemalliin. Kissan elimistö on rakentunut käsittelemään vain eläinperäisiä aineita eikä sillä ei ole ollut tarvetta kehittyä käsittelemään kasvimaailman tuomia ravinteita, sillä se on saanut saaliistaan kaiken tarvitsemansa.

Nykyaikana teollisessa ruokavaliossa tulee väistämättä vastaan aineita ja ainesosia, jotka kuormittavat kissan elimistöä ja useiden kohdalla johtavat sairastumiseen asti. Tällaisia aineita ovat esimerkiksi kasviperäiset aineet (kuten vilja), teolliset lisäaineet ja sokeri. Raakaruokinta on auttanut monia kissoja parantumaan teollisen ruokavalion mukanaan tuomista sairauksista, kuten virtsakiteistä, mutta kaikkein parasta olisi, jos raakaruokinta koettaisiin ennaltaehkäisevänä hoitona eikä odotettaisi kunnes kissa on sairastunut.

Mitä kissa tarvitsee


Lihansyöjänä kissan luontainen ruokavalio koostuu eläinperäisistä aineista. Tasapainoinen kissan raakaruokavalio sisältää lihaa, luuta, sisäelimiä ja hyvin pienen määrän kuitua. Kissa saa luonnossa tarvitsemansa kuidun saaliseläimen vatsalaukun sisältämistä puoleksisulaneista viljanjämistä ja syömästään ruohosta. Kuitua kissa käyttää ummetuksen estämiseksi ja se myös auttaa oksentamaan saaliseläimen huonosti sulavat osat pois. Hiilihydraatti on kissalle haitallista eikä se pysty sitä juurikaan hyödyntämään. Liika hiilihydraatti kuormittaa kissan haimaa, lisää hampaissa plakinmuodostumista, horjuttaa virtsan ph-tasapainoa ja lihottaa kissaa. Hiilihydraattia kissa ei siis tarvitse ruokavaliossaan lainkaan, mutta kuitua suositellaan annettavaksi hitusen vatsan toiminnan edistämiseksi. Kuidun tarve on kuitenkin kissakohtaista, jotkut eivät tarvitse sitä lainkaan. Kasviksia tai viljaa ei kannata käyttää kuidun lähteenä, sillä niiden sisältämä hiilihydraatti on moninkertainen kuituun nähden. Hyvä kuidun lähde on esim. psyllium-jauhe, joka on runsaskuituinen, mutta ei sisällä lainkaan hiilihydraattia. Tätä löytyy mm. markettien jauho-osastolta.

Kissa käyttää proteiinia kehon rakennusaineena ja energialähteenä, mutta tärkein energianlähde on rasva. Proteiinin ja rasvan tulee olla eläinperäisiä, sillä kasvikunnasta lähtöisin oleva proteiini tai rasva ei kissaa hyödytä. Kissan proteiinin tarve on korkea eikä liiallisesta proteiinista ole haittaa terveelle kissalle, mutta kissan elimistö on luotu käsittelemään vähärasvaista ruokaa ja näin ollen ruuan suuri rasvamäärä rasittaa kissan haimaa. Turhan rasvaisia ruokia, kuten paksuja broilerinnahkoja tai lihaista rasvaa ei kannata usein antaa. Liiallinen rasva myös lihottaa herkästi ja vie tilaa proteiinin saannilta.

Kissan luonnollisissa ruuissa, kuten jäniksessä ja hiiressä, on rasvaa vain n. 5% - 10%. Siipikarja, kuten broileri ja kalkkuna, sisältää rasvaa n. 2% - 12 %, riippuen mitä osaa käyttää. Ruokavaliota suunnitellessa kannattaa siis tarkastaa, että kissan ruokavalio ei koostu pelkästään vähärasvaisista ruuista. Tarkkailemalla kissan olemusta näkee onko rasvaa ruokavaliossa sopivasti, liian vähän vai liikaa. Esim. massa ja myös turkin kunto ovat hyviä mittareita.

Ruokavaliossa käytettävät eläimet


Nykymallin mukaan kissojen raakaruokinnassa käytettävät eläimet ovat samoja kuin koirilla. Siinä missä ennen kissat elivät saalistamillaan hiirillä ja myyrillä, on niiden lautasilla nykyään huomattavasti suurempia eläimiä, kuten nautaa ja possua. Possu on kovin rasvaista syötävää kissalle eikä naudan ohella ole sellaista ruokaa, mitä kissa edes uskaltaisi harkita saalistavansa luonnossa.

Kissan luonnollista ravintoa ovat hiiret, pikkulinnut, jänikset, matelijat ja hyönteiset. Luonnossa kissat syövät siis pienriistaa. Tähän malliin tulisi pyrkiä kissan raakaruokinnassa, sillä naudan ja possun proteiini/rasva-arvot ovat huonommat verrattuna kanaan: ne sisältävät enemmän rasvaa kuin proteiinia, mikä taas on vastoin kissan luonnollista ruokaympyrää, jonka mukaan proteiinia tulisi olla rasvaa enemmän (hiiressä proteiinia 14 - 19 %, rasvaa 6 - 10 %) ja myös rasvahappojensa (tyydyttyneet ja monityydyttymättömät) kannalta siipikarja, jänis ja hiiri voittavat perinteiset naudan ja possun.

Kissalle sopivia ruokia ovat mm:

- siipikarja (kana ja tiput, kalkkuna….)
- jyrsijät (hiiret, hamsterit, gerbiilit…)
- jänikset

Helpoiten saatavilla oleva ruoka on kana/broileri. Siipikarjaa on hyvin saatavilla sekä markettien lihahyllyiltä että eläinkauppojen pakastealtaista. Marketista ostettuna tulee aina muistaa, että kissalle tulee aina ehdottomasti valita maustamattomat lihat eli naturell-pakkaukset. Broileria kannattaa hyödyntää monipuolisesti, sillä liha sisältää eri verran ravintoaineita eri osissa. Broilerin eri osien ohella voi myös tarjota (raakaa) kananmunankeltuaista, joka on kissalle oikein hyvää ravintoa ja sen kissa hyödyntää 100% (kana 90%). Lihan ohella tulee myös tarjota luita ja sisäelimiä, niistä kerron myöhemmin.

Eläinkaupoissa myytäviä siipikarjan jauhelihoja (Maukas ja Mush) suosittelen kissan kanssa välttämään, sillä niihin on jauhettu nahat mukaan. Nahka on kissalle liian rasvaista ja omega 6-pitoista syötävää, mikä voi käydä terveyden päälle pidemmän käytön jälkeen.

Hiirtä ja muita jyrsijöitä on saatavilla mm. matelijoille suunnatuista eläinkaupoista, myös verkkokaupoista on mahdollista tilata. Jyrsijät ovat tosin hintavampia perinteiseen siipikarjaan verrattuna, esim. vastasyntynyt hiirenpoikanen eli pinkki maksaa 0.45-1 € ja aikuinen usein yli 2 €/kpl. Ellei hiiriä kasvata itse, voi siis niillä ruokkiminen tulla kalliiksi. Hiiri on kuitenkin kissan perinneruokaa ja ravinnollisesti erinomainen ja tasapainoinen paketti, että se olisi hyvä olla mukana edes toisinaan, kuten kerta-pari kuussa, tarjoiltuna. Kissan ei kannata antaa syödä luonnosta pyydettyjä hiiriä tai muita jyrsijöitä niissä piilevän loisvaaran vuoksi.

Jänikset ovat hiiren ohella ruoka, jota kissat pyydystävät myös luonnossa. Jäniksiä tosin ei ole kovin hyvin saatavilla, ellei sitten itse metsästä tai onnistu jonkun tutun kautta saamaan sellaisen metsästyskautena. Eläinkaupoissa myydään pakastettuja kokonaisia kaneja käärmeidenruuaksi, niitäkin voi käyttää.

Toisinaan annettavaksi voi halutessaan ottaa mukaan kalan ja katkaravun. Ne eivät ole kissalle luonnollista ruokaa, mutta ne voi kuitenkin halutessaan pitää esim. omega 3:n ja D-vitamiinin (D:n lähteenä rasvainen kala) vuoksi mukana ruokavaliossa. Kalan kohdalla on kuitenkin rajoitteita. Järvikalat tulisi aina kypsentää niissä piilevän loisvaaran vuoksi. Rasvaista kalaa, kuten lohta, ei tulisi tarjota kovin usein, sillä se on haitallista kissan E-vitamiinivarastolle. Kalaruuat olisi myös hyvä kypsentää, sillä raa’an kalan sisältämä tiaminaasientsyymi tuhoaa B-vitamiinia. Yleisten suositusten mukaan kalaa suositellaan annettavan kerran viikossa. Itse sanoisin, että koska kala ei ole välttämätön eikä osa kissan luonnollista ruokavaliota, olisi sopivampi esim. kerran kuussa tai harvemmin. Katkarapujakaan ei kannata usein antaa, sama kuin kalojen kanssa, kerran kuussa tai harvemmin.

Vitamiinilisän tarpeellisuus


Kissa tarvitsee ruokavaliossaan myös sekä vitamiineja että kivennäisaineita. Melko usein monipuolisen raakaruokavalion oletetaan täyttävän kaikki kissan tarpeet eikä lisäravinteille nähdä tarvetta, mutta näin ei kuitenkaan ole.

Vitamiineilla on tärkeä rooli kissan elimistössä:

- A-vitamiini: näkö, iho, solujen kasvu, vastustuskyky
- B-vitamiinit: iho ja lihakset, vastustuskyky, hermosto, punaiset verisolut (kissalla nelinkertainen tarve koiraan verrattuna B3- ja B6-vitamiinien suhteen)
- D-vitamiini: parantaa veren kalsium– ja fosforiarvoja auttamalla niiden imeytymistä. Tärkeä luustolle, hermostolle, vastustuskyvylle ja lihaksistolle
- E-vitamiini: lihasten kasvu ja kunnossapito
- C- ja K-vitamiinit kissa valmistaa elimistössään itse
- Kivennäisaineet: osallistuvat kaikkeen kissan elimistössä tapahtuvaan: mm. luusto, kynnet, turkki

Liha itsessään sisältää jo hieman kivennäisaineita sekä eri vitamiineja (A-,B-,D- ja E-).
A-vitamiinia kissa saa pääasiassa maksasta, B-vitamiinia sydämestä, E-vitamiinia keltuaisesta ja lihasta sekä D-vitamiinia koipilihasta, kalkkunasta ja keltuaisesta. Kalsium- ja fosforisuhteen saa pidettyä hyvänä oikeilla liha-luu-suhteella (luuta mukana ruokavaliossa päivittäin). Teoriassa siis vitamiinilisälle ei ole tarvetta, mutta kuinka hyvin kissan vaatimukset täyttyvät ihmisen kokoamalla ruokalautasella?

B-vitamiini on vesiliukoinen, joten sen yliannostuksesta ei ole vaaraa, sillä liika B-vitamiini poistuu elimistöstä virtsan mukana. A-,D- ja E- vitamiinit taasen ovat rasvaliukoisia, jolloin ne varastoituvat elimistöön liiallisena annettuna. E-vitamiini ei ole suuressa määrin haitallinen, mutta A- ja D-vitamiinit ovat. Tosin, jotta ne olisivat kissalle vaaraksi, niitä tulisi syödä päivittäin hyvin suuret määrät (pääravintona) useiden vuosien ajan. E-vitamiininpuutteen sen sijaan on sanottu olevan yleistä. E-vitamiinia on eläinperäisistä tuotteista kananmunassa ja lihan rasvassa.

Vaikka liha sisältääkin kivennäisaineita ja vitamiineja, kissa ei silti saa näitä tarpeeksi pelkästään lihan kautta, vaan vain osan tarvitsemastaan määrästä. Esimerkiksi E-vitamiinin tarpeen täyttämiseen 4 kg kissa joutuisi syömään päivittäin yli 150 g lihaa ja lisäksi yhden keltuaisen. Ravintolisillä turvataan ravinteiden saanti ilman, että ruokamäärä nousee kohtuuttomuuksiin. Luonnossa kissa saisi kaiken tarvitsemansa suoraan saaliseläimestään, mutta kotioloissa päivittäinen lautanen jää puuttelliseksi, koska kissa ei saa joka päivä tai ollenkaan niitä osia, mitä se söisi luonnossa päivittäin (maksa, munuaiset, keuhko, aivot, silmät, jänteet, veri…).

Vitamiinitarpeiden täyttämiseen löytyy monia ratkaisuja. Yhtenä vaihtoehtona on yleisin käytettävä vitamiinilisä monivitamiinivalmiste Multicat, joka sisältää vitamiinien lisäksi myös kalsiumia ja hitusen sinkkiä. Multicat täyttää hyvin kissan B- ja E-vitamiinin sekä kalsiumin tarvetta, mutta A- ja D-vitamiini täyttyvät varsin heikosti. 1 tabletissa Multicatia on A-vitamiinia hieman alle puolet 4 kg kissan päivittäisestä tarpeesta, D-vitamiinia tarvittava vähimmäismäärä ja E-vitamiinia hieman vajaa suositusmäärä. B-vitamiinia Multicat sisältää hyvin vastaamaan 4 kg kissan tarpeita. E- ja B-vitamiinin tarpeeseen riittää Multicatia 1 tbl/pv, paitsi jos kyseessä on yli 6 kg kissa.

A-vitamiinin tarpeen saa tyydytettyä suoraan ruuasta käyttämällä broilerinmaksaa. 35 g maksaa/viikko täyttää hyvin kissan tarpeet ja antaa ylimääräistäkin, tarjoten samalla myös muita hyödyllisiä maksasta saatavia ravintoaineita, kuten rautaa.

D-vitamiinin vähimmäistarve on 0,1 ug/painokilo, mutta se riittää vain luiden haurastumisen estämiseen. D-vitamiinilla on monia tärkeitä tehtäviä elimistössä ja ihmispuolella on havaittu huomattavia terveyshyötyjä suuresta D-vitamiinimäärän saannista. Kissoilla suuremman D-vitamiiniannoksen hyötyjä ei ole tutkittu, mutta kannattaa antaa kuitenkin minimiä reippaammin: 0,7-1 ug/painokilo eikä haittaa, jos menee hitusen yli. Tarpeen saa täytettyä käyttämällä ihmisten makeuttamattomia D-vitamiinitabletteja (esim. Professorin makeuttamaton D3 tai Devisol neutral), -tippoja tai Apteekin Möller Tuplaa, josta tulee myös E-vitamiini ja kalaöljy.

Multicatin tai Apteekin Möller Tuplan sijaan E-vitamiinitarpeen voi tyydyttää esim. Probalansin BE-balansilla, josta tulee myös B-vitamiineja. Annostus 1 tippa/painokilo.  Jos kuitenkaan erilliselle E-vitamiinille ei ole enää tarvetta, erillisiä B-vitamiinilisiäkin on saatavilla, kuten Probalansin B-balans, jossa sama annostus kuin BE-balansille. Lihasta saa hyvin B-vitamiineja, mutta B1 ja käytettävistä lihoista ja määristä riippuen B9 jäävät kuitenkin vajaaksi, joten lisäravinne tarvitaan B-vitamiinillekin. Balans-tuotteisiin ei ole kuitenkaan lisättynä B9-vitamiinia, joten Balans-tuotteita käytettäessä tulee suosia broilerinsydäntä ruokavaliossa sydämen täyttäessä ainakin n. puolet päivittäisestä lihaosuudesta. Sydämessä on huomattavasti enemmän B9-vitamiinia muihin lihoihin verrattuna. Jos sydäntä ei ole mahdollista käyttää tuon verran, B-vitamiinilisäksi kannattaa ottaa joko Dogs First Vitamin B Complex (esim. 4 kg kissalle 1/4 tbl/pv) tai Multicat.

Jos lisäravinteet koostetaan valmisteista, jotka eivät sisällä kalsiumia, tarvitaan myös erillinen kalsiumlisä (esim. Calphosum D-jauhe), jottei lihaisten luiden osuus ruokavaliosta nousisi turhan suureksi kalsiumtarpeen tyydyttämiseksi. Calphosumia voi antaa alempana mainitun lihaisten luiden osuuden kanssa 1 g/pv.

Ruokien vitamiiniarvoista olen tehnyt taulukkoa blogikirjoitukseeni Ravintoarvotaulukoita. Sieltä löytyy muutamia broilerin ja kalkkunan ravintoarvoja, NRC'n suositusmäärät sekä Multicatin sisältämät vitamiinimäärät.

Oman kissan ruokavalion vitamiini- ja kivennäisainesisältö ja -tarve kannattaa laskea, jotta ruokavaliota voi tarpeen tullen muuttaa enemmän tarpeita vastaavaksi. Olen kirjoittanut siihen laskuohjeet.

Sinkkilisä


Sinkki on tärkeä mikrokivennäisaine, joka osallistuu elimistön entsyymi- ja puolustustoimintoihin. Se vaikuttaa kasvuun, vastustuskyvyn ylläpitämiseen, ihon, turkin ja kynsien hyvinvointiin, maku- ja hajuaistiin ja on eduksi rasvahappoaineenvaihdunnalle. Uroksilla se vaikuttaa positiivisesti testosteronin tasoon. Sinkin riittävä tarve on päivittäistä, sillä ylimääräinen sinkki ei varastoidu kehoon.

National Research Center on määritellyt sinkille tarpeeksi 1,15 mg/painokilo, mutta kannattaa antaa n. 2 mg/painokilo, sillä sinkillä on monia tärkeitä tehtäviä elimistössä ja  riittävä saanti on erittäin suotavaa taata. Tuota määrää on todella vaikea täyttää ruualla, joten sinkkilisä tarvitaan avuksi. Hyviä valmisteita ovat esim. Biozink, Kelasin ja Professorin sinkki, näissä kaikkissa on 15 mg sinkkiä tabletissa, joten 4 kg kissalle voi suoriltaan antaa tarpeen täyttävän 1/2 tbl/pv. Broilerinsydän on sinkkipitoista ruokaa ja sen ollessa isossa osassa ruokavaliota, sinkkilisää on mahdollista antaa halutessaan vähemmänkin, 1/4 tbl/pv verran.

Jodilisä


Kissa tarvitsee ruokavaliossaan myös jodia, jonka avulla kilpirauhanen valmistaa kahta hormonia: tyroksiinia (T4) ja trijodityroniinia (T3). Näiden hormonien vaikutus on laaja-alainen, sillä ne kohdistuvat lämmönsäätelyyn, proteiinien, rasvojen ja hiilihydraattien aineenvaihduntaan, kasvuun ja kehitykseen, verenkiertoelimistöön, vesi- ja elektrolyyttitasapainoon ja hermostoon.

Luonnossa kissa saa tarvitsemansa jodin saaliseläimen kilpirauhasesta. Muualta sitä ei saa tarpeeksi, joten jodilisä on tarpeen. Hyvä lisä on esimerkiksi merilevä, jota annetaan päivittäin pakkauksen ohjeiden mukaan.

Omega-rasvahapot


Vitamiinien ja kivennäisaineiden lisäksi kissa tarvitsee ruokavaliossaan välttämättömiä rasvahappoja, eli omega 3 ja omega 6. Näitä kissa ei pysty valmistamaan itse, vaan ne tulee saada ravinnosta. Kasviperäiset omegalähteet eivät kelpaa, sillä niiden sisältämät omegat (LA, ALA, GLA) eroavat eläinperäisistä (AA, EPA, DHA) eikä kissa hyödy niistä lainkaan. Lihassa oleva rasva sisältää omega 6:tta (AA) ja mitä enemmän rasvaa, sitä enemmän omega 6’tta. Broilerinnahka on rasvaista eikä sitä suositella annettavaksi runsaasti sen sisältämän suuren omega 6’den vuoksi.

Omega 6 ja omega 3 –suhde olisi ihanteellinen maksimissaan 5:1 -suhteella, liiallinen omega 6 lisää elimistön tulehdusherkkyyttä. Omega 3:a (EPA, DHA) saa rasvaisesta kalasta, kuten lohesta. Rasvaista kalaa ei kuitenkaan suositella annettavaksi kuin kerta viikkoon (mielellään kuitenkin harvemmin, koska se ei kuulu kissan luontaiseen ruokavalioon), sillä se tuhoaa E-vitamiinia kissan elimistöstä. Tämän vuoksi ruokavaliossa tulisi olla mukana lohiöljy (ei kasviöljyjä, kissa tarvitsee eläinperäisiä EPA:aa ja DHA:ta).

Omega 6 vaikuttaa mm. ihon kuntoon, liiaksi annettuna se kumoaa omega 3’n vaikutuksia.
Omega 3 vaikuttaa verisuoniston, hermoston ja rauhasten toimintaan ja kehitykseen. Se vaikuttaa myös mielialaan, sillä omega 3’n avulla aivoissa syntyy dopamiinia ja serotiinia.

Luiden osuus – kalsium ja fosfori


Kalsiumin ja fosforin suotuisa suhde on 1,2:1 eli kalsiumia hieman fosforia enemmän. Ruuan kalsium:fosfori-suhteen saa jakamalla kalsiumarvon ja fosforiarvon keskenään. Tämä kertoo ruuan kalsiumsuhteen, fosfori on aina 1 (esim. ruuassa kalsiumia 0,05 ja fosforia 0,15 = 0,05/0,15 =. 0,333... = kalsium-fosforisuhde on 0,3:1). Kalsiumilla on suuri merkitys kissan ruokavaliossa, sillä se ylläpitää luuston terveyttä ja kuntoa. Liian fosforipitoinen ruokavalio johtaa siihen, että elimistö alkaa ottamaan kissan omista luista kalsiumia, mikä johtaa paperiluusairauteen mikä on nimensä mukainen: luustosta tulee heikko ja tilaa on vaikea, ellei mahdoton, parantaa, jos se ehtii edetä pitkälle. Pennuilla tämän riski on aikuista suurempi. Liika kalsiumkin on haitaksi ja altistaa erinäisille sairauksille ja ummetukselle.

Kissa saa fosforia lihasta ja sisäelimistä. Kalsiumia luista. Kissan tulee saada päivittäin lihaista luuta 20 % päivän ruoka-annoksesta (tässä hyvä laskuri) + 1 tbl Multicat (sis. 100 mg kalsiumia), paitsi maksapäivänä hieman enemmän (esim. 35 g maksalle 24 % lihaista luuta) ja keltuaispäivänä 29 %. Tämä määrä on laskettu per 130 g lihaa. Jos kissan saama määrä on alle 100 g/pv tai yli 150 g/pv, tarve kannattaa tarkistaa (laskuohje). Jos ruokavaliossa on jokin muu kalsiumpitoinen valmiste kuin Multicat, sen annostus suhteutetaan tarpeen mukaan (esim. Calphosumia 1 g/pv). Luut, kuten broilerinkaulat, siivet sekä selät, antavat myös kissan hampaille tekemistä ja auttavat niiden puhtaanapidossa.

Liha, luut ja sisäelimet


Kissa ei pärjää vain lihalla, vaan tarvitsee ehdottomasti seurakseen myös luut ja sisäelimet. Näitä on monipuolisesti tarjolla, varsinkin broilerista. Saatavilla on luista:
-broilerinsiipi
-broilerinselkä
-broilerinkaula

Sisäelimiä mm.
-sydäntä (joka luetaan lihakseksi)
-kivipiiraa (joka luetaan lihakseksi)
-maksaa
-sisäelinseosta (maksaa, kivipiiraa ja sydäntä)

Ruokavalio pidetään monipuolisena eri osien avulla. Kissalle elintärkeän tauriinin lähteenä kalkkunan reisiliha on paras vaihtoehto, mutta myös broilerin reisilihassa ja sydämessä sitä on runsaasti. Broilerin vaalea liha eli rinta ja filee taasen sisältävät todella vähän tauriinia. Tasapainoinen ruokavalio koostuu monipuolisesta skaalasta eri lihoja, luita ja sisäelimiä. Eläinten määrällä ei ole yhtä tärkeää roolia kuin eri osien hyödyntämisellä. Kissa syö luonnossa saaliinsa kokonaisena, tämä tulisi muistaa ruokalistaa suunniteltaessa.

Jos onnistuu saamaan käsiinsä kokonaisen eläimen, kuten jäniksen tai broilerin, monipuolinen päivittäinen ruokalautanen on helpompi valmistaa ja suunnitella pilkkomalla kokonaisen eläimen kuin ostamalla kaikki osat erikseen.


Broilerin jauhelihaa. Annos raakaa lihaa täyttää vatsaa moninkertaisesti verraten samaan määrään teollista märkäruokaa.

Kissanpennun ruokinta


Kissanpennun ruokinta ei juurikaan käytännössä poikkea aikuisen ruokinnasta. Kissanpentu tarvitsee kuitenkin aikuista enemmän energiaa, jonka se käyttää leikkimisen ohella kasvuun ja sukukypsänä (sukupuoli)hormonitoiminnan yllläpitämiseen. Leikatuilla kissoilla ja -kissanpennuilla energiantarve vähenee, mutta kissanpennun kasvu lakkaa vasta n. vuoden ikäisenä ja suurilla roduilla sitäkin myöhemmin.

Kissanpennun korkean energiantarpeen vuoksi se vaatii paljon ruokaa. Hyviä rasvapitoisia ruokia on mm. broilerin ja kalkkunan jauheliha, koipilihat sekä broilerinsydän. Jauhelihoissa kannattaa suosia ihmisille tarkoitettuja lihoja, sillä eläinkaupoissa myytävät (Mush ja Maukas) jauhelihat sisältävät paljon nahkaa, jotka ovat kylläkin rasvaisia, mutta kuitenkin turhan rasvaisia sekä omega 6-pitoisia.

Kissanpennun kalsiumin tarve on 200 - 400 mg/pv (Scott 1965) eli niille riittää sama lihaisten luiden ja kalsiumvalmisteen määrä kuin aikuisellekin (esim. 20 g broilerisiivessä on kalsiumia 232 mg). Vitamiini- ja kivennäisainetarpeet kannattaa laskea oletetun tulevan aikuispainon mukaan.

Yksinkertaisuutta ja monimutkaisuutta


Kissan raakaruokinta voi näyttää aluksi hankalalta, mutta pintapuolisesti katsottuna se on hyvinkin yksinkertaista. Teollisen kuiva- ja märkäruuan sijaan kissa saa lautaselleen monipuolisesti lihaa, luuta ja sisäelimiä sekä lisäravinteet. Kyse ei ole vitamiinien ja kivennäisaineiden milligrammalleen oikein laskemisesta, vaan kissalle mahdollisimman luonnonmukaisen ravinnon tarjoamisesta. Monelle suuri kynnyskysymys raakaruokinnan aloittamisessa on, että mitä jos epäonnistuukin tasapainoisen ruokavalion toteuttamisessa ja kissa sairastuu puutostilojen tai yliannostusten vuoksi. Tämän vuoksi moni kokee teollisen ruokavalion turvallisemmaksi vaihtoehdoksi, sillä valmistajat lupaavat tasapainoista ja eläinlääkäreiden kehittämää ruokaa. Kissalle täydellistä ja turvallista ravintoa siis? Itse taasen sanon, että teollisen ruokavalion kanssa on paljon helpompi tehdä virheitä kuin raakaruokavalion, sillä teollinen ruoka itsessään on täynnä virheitä eikä esim. kaikki täysravinnotkaan täytä kaikkia kissan vitamiini- ja kivennäisainetarpeita. Tätä esiintyy niin kuiva- kuin märkäruokienkin kohdalla. Joissakin valmisteissa puutteellisiksi jäävät jodi, sinkki ja mahdollisesti B-vitamiinit.

Kunhan ruokavalion pitää monipuolisena (eri lihoja, luuta ja sisäelimiä) ja eläinperäisenä sekä tarjoaa päivittäin ravintolisät, on vaikea mennä pieleen raakaruokinnan kanssa. Vitamiinien ja kivennäisaineiden kanssa on tärkeää mennä sinnepäin, ei välttämättä täsmälleen siten kuten suosituksissa sanotaan. Kissa pysyy terveenä, kunhan kaikki on tehty suurin piirtein oikein, täydellisyyteen tavoittelu ei ole tarpeen. Yliannostuksiin on hyvin vaikea päästä, mutta yksipuolisella ja ravintoköyhällä ruokavaliolla syntyy puutostiloja.

Yleisimmät virheet ovat luiden tai pikemminkin kalsiumin vähyydestä johtuvat luusto-ongelmat (ruokavalio liian lihapainotteinen) sekä runsaasta omega 6'sta johtuvat elimistön tulehdustilat (liian vähäinen omega 3).

On hyvä ottaa selvää, että oma mielenkiinto ja jaksamus varmasti riittävät tarjoamaan kissalle monipuolisen ja tasapainoisen ruokavalion. Loppupeleissä ja oikein tarjottuna raakaruokinta säästää kissan terveyttä ja omistajan lompakkoa paljon enemmän teolliseen ruokavalioon verraten. Vaikka teollinen ruokavalio on se helpompi tie, johtaa se usein myös sairauksiin, kuten hammasongelmiin, virtsatieongelmiin ja sisäelinten vajaatoimintoihin. Terveimpänä kissa pysyy kun sen ruokavalio koostuu siitä, mikä vastaa pitkälle sitä mitä kissa söisi luonnossa.

Muistilista


Hieman yhteenvetoa ja hyvin pelkistettynä kissan raakaruokavalio:

- liha tulee aina tarjota raakana (poikkeuksena kalaruuat), kypsennys tuhoaa elintärkeää tauriinia
- kissa on pienpeto, jolle tulisi tarjota sen mukaista ruokaa (siipikarja, jänikset ja jyrsijät)
- ruokavaliossa hiilihydraattia 0 %, kuitua yksilön tarpeen mukaan
- tasapainoinen ruokavalio koostuu päivittäin lihasta, luusta ja sisäelimistä
- tämän ohella tarvitaan ravintolisät: D-, E- ja B-vitamiinit, lohiöljy, sinkki, lisäkalsium ja jodi
- Kalsium-fosforisuhde 1,2:1
- Omega 6:omega 3 –suhde max. 5:1

Lähteitä


Lynn Curtis: Feline Nutrition
Michelle T.Bernand: Raising cats naturally
Ruokien ravintoarvoja: www.fineli.fi
Tauriiniarvoja: http://www.vetmed.ucdavis.edu/vmb/labs/aal/pdfs/spitze.pdf
NRC'n ravintosuositukset: http://dels.nas.edu/resources/static-assets/banr/miscellaneous/cat_nutrition_final.pdf

Raakaruokavalmistajia


Maukas (Musti ja Mirri): http://www.maukas.info/etusivu
Mush: http://www.mushbarf.com




Muokattu: 
24.5.2015 Dogs First Vitamin B Complex lisätty vaihtoehtoiseksi B-vitamiinilisäksi
6.5.2015 Vitamiiniosiota uusittu: muokkausta D-vitamiinintarpeeseen ja lisätty vaihtoehtoisia vitamiinilisiä, sinkin tarve päivitetty, lisätty laskuohje pentujen ravintotarpeille, parhaimmat tauriininlähteet lueteltu Liha, luut ja sisäelimet -osiossa ja tauriiniarvolähde merkitty lähdelistaan

142 kommenttia:

  1. Uskomatonta ettei kukaan ole kommentoinut tätä, ihan mahtava kirjoitus :) Mietiskelin juuri mistä kivijalkaliikkeestä löytäisi ruokaa kisuille mutta onneksi linkitit tuon Maukas-sivun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia :) Maukasta tosiaan löytyy Mustista ja Mirristä, Mushin jälleenmyyjät on ilmoitettu heidän sivuillaan.

      Poista
    2. En näköjään osaa lukea, ethän sinä Maukasta suosittele! Murren murkinasta luultavasti löytyisi parempilaatuista broileria?

      Tropic shopista (http://www.tropic-shop.de/) saa muuten edullisemmin hiiriä ja niiden pinkkejä, esimerkiksi 5,99 € pakkaus sisältää 25 pinkkiä, yhden hinnaksi tulisi siis n. 24 senttiä :) Ja hinta on vaan halvempi jos tilaa enemmän kerralla. Voin suositella, tosin sivujen kanssa joutuu käyttämään google kääntäjää jos ei osaa saksaa :)

      Poista
    3. Pääsinkin vastaamaan omaan kysymykseeni. Voi hitsi, en tajunnut edes paikan päällä katsoa lihojen valmistajaa, Mush se tietenkin oli :/ Voitko suositella jotain paikkaa mistä tilata parempaa lihaa vai onko nuo Maukas- ja Mush-ruuat ihan kelvollisia jos niiden seassa kissat saavat kuitenkin lohiöljyä?

      Poista
    4. :D Maukas ja Mush tulee samalta tehtaalta ja niiden ravintosisällykset on samat. En suosittele mitään eläimille suunnattua jauhelihaa päälihaksi, ne valmistetaan ihmisille sopimattomista osista ja niissä proteiini/rasvalaatu on heikko (usein rasvaa enemmän kuin proteiinia). Mieluummin siis käyttää vain ihmisille tarkoitettuja lihoja. :)

      Poista
    5. Ai tosiaan ja noista hiiristä, paljon siellä on lähetyskulut? :) On kyllä mukavan halpaa, pitääpä katsoa jos innostuisi testaamaan.

      Poista
    6. Ihanko totta Saksasta toimitetaan pakasteita Suomeen? Miten on mahdollista etteivät sula? Heti tekee mieli kokeilla, vaikken saksaa osaakaan eli google-kääntäjällä mennään. Sopivatkohan nuo päivän vanhat tiput kissalle? Ovat tosi halpoja tuolla Tropic-Shopissa. Meillä eletään kyllä vielä synnissä eli teollisella märkiksellä, joten nuo olisivat tervetullut lisä päiväruokaan. Meidän neiti on tottunut kesäisin syömään hiiriä mökillä ollessa. Ihan narussa ollessaan saa niitä kiinni. Sudenkorentoja myös:). Myytäisiinköhän sentapaisia pakasteina? Tuulahdus kesää:)
      Kiitos uskomattoman hyvistä sivuista!!!
      -tara

      Poista
    7. Ilmeisesti, testaus jäi minun osalta tekemättä. :D En tiedä miten nopeaa toimittavat Saksasta Suomeen, mutta toimituksessa lukee, että kuivajäähän pakattuna pakastus kestää vuorokauden (ellei osta enemmän, jolloin kestävät pidempään). Tilasin kerran etelä-Suomesta pakasteita ja n. vuorokausi tai alle meni toimituksessa kun tuli pikarahtina. Pakasteet oli pakattu styroksilaatikkoon ja laitettu kunnolla kylmikettä mukaan, joten olivat vielä umpijäässä saapuessaan.

      Sopii tipuset kisuille, ovat monille herkkua. :) Tipuja haluaisin meillekin testiin, Haiku varmasti rakastaisi.

      Meilläkin Haiku onnistui saamaan sudenkorentoja kiinni valjaissa yhtenä kesänä. :D Hiiret pysyttelivät fiksusti näkymättömissä. Hyönteisiä ei saa pakasteena, mutta meillä elävät (/tapetut) jamaikan kenttäsirkat ovat oikein tykättyä herkkua Haikun ja Noran keskuudessa. Syötän niitä liskoille, mutta toisinaan Haiku ja Norakin saavat maistiaisia, samoin jauhomadoista. Liskoja ruokkiessani Haiku usein odottaa hyönteislaatikon vieressä milloin olisi hyvä tilaisuus yrittää varastaa itselleen namin. :D

      Kiva, että tykkäät! ♥

      Poista
  2. Ihan mahtava kirjoitus.Pitääkö silti antaa multicati , kun ruokaa on eritäin monipuolinen?(raakaa broileri, viiriainen, jänis,sisäelimet,luut...) Multicat on kemikaali??!!!! Pennun ikä 3 kuukauttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos ruokavaliossa käytetään paljon pakasteruokia, on hyvä ainakin e-vitamiinia antaa lisänä kun sitä pakastuksen yhteydessä tuhoutuu. Kokonaiset ruokaeläimet on oikein hyvää ravintoa kissalle, mutta jos suurin osa ruokavaliosta koostuu erillisistä eläintenosista, kannattaa vitamiinilisää antaa, jotta vitamiini- ja kivennäisainetarpeet varmasti täyttyy.

      Poista
  3. Marjis 21.lokakuuta 2013
    Olet kyllä todella paneutunut asiaan ja nähnyt paljon vaivaa kaiken selvittelyssä! Tässähän pääsee ihan siivellä korjaamaan valmista satoa tiedon muodossa, kiitos siitä!!

    VastaaPoista
  4. Hieno ja selkeä kirjoitus! Vasta toissapäivänä törmäsin koko barffaukseen ja omalle kissalleni varmasti tällainen ruokavalio olisi terveellisempi. Nyt yritän oppia, jotta voin aloittaa tällaisen ruokinnan. Pari asiaa on vielä jäänyt epäselväksi. Ehkä sinä osaat auttaa?

    *Mistä kissa saa D-vitamiinia luonnolliseti? Sitähän kissa myös tarvitsee.
    *Saako kanaa antaa raakana vai ei (salmonella)? Yhdellä sivulla sanottiin että suomalainen kana on ok raakana, mutta toisella sivulla oli että kaikki kana pitäisi kypsentää salmonella vaaran vuoksi.
    *Käykö "luuna" myös kalanruodot, tai se selkäranka? Kävin kauppahallissa ja yritin miettiä mistä voisin saada luuta jonka kissa voi syödä (muu kuin kana). Jotenkin isojen lihapalojen massiiviluut vaikuttivat liialliselta kissalle. Mutta kalanruodon pystyn ostamaan.

    Kiitos paljon! On valitettavaa että kissan barffaus on vielä harvinaisempi kuin koiran niin hyvää tietoa on vaikeampi löytää. Kiitos siis tästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi hienoa, barffaus kyllä kannattaa! Meillä kissat on alusta asti syöneet laadukkaita (teollisia) ruokia, joten omakohtaista kokemusta ei ole muodonmuutoksista kuin lähinnä siitä, että hiekkalaatikon läheisyydessä viihtyy nykyään paljon paremmin, vaikka siellä olisi vasta käytykin isommalla asialla. :D Tarpeet ei nimittäin haise, toisin kuin teollisen ruokavalion kanssa. Huomattavaa voi olla myös turkinlaadun ja aktiivisuuden paranemisessa kun kroppa pystyy paremmin hyödyntämään tuoreen ja ravintorikkaan ruuan verraten ravintoköyhempään teolliseen.

      D-vitamiinia on runsaasti kananmunankeltuaisessa, mutta myös lihasta sitä löytyy. :) Kannattaa tsekata kokoamani ravinotarvotaulukot: http://pikkupeto.blogspot.fi/2013/02/ravintoarvotaulukoita.html

      Ulkomailla salmonella on huomattavasti yleisempää, Suomessa 80 % salmonellatapauksista on peräisin ulkomailta. Salmonella ei kuitenkaan vaikuta kissaan kissan nopean ruuansulatusjärjestelmän vuoksi, joten sitä ei siis tarvi pelätä. :) Kissalle kaikki ruoka tulisi antaa raakana (paitsi järvikalat, joissa matovaara, ellei sitten pakastimen kautta käytä), koska kypsennys tuhoaa elintärkeää tauriinia. Kypsennyksessä tauriinin menetys voi olla jopa 70 %.

      Ainakaan isompien kalojen ruodot ei käy, mutta ymmärtääkseni pikkukalojen ruodot on pehmeitä ja turvallisia. Selkärankaa miksei, kunhan se ei ole liian kovaa. Kova luu voi aiheuttaa hampaiden halkeamista, tästä syystä kissalle ei tulisi antaa isoja/kovia luita. Kananluut (kaula, siipi, ranka) on vielä sen verran pehmeitä, että niitä pystyy hyvillä mielin antamaan. Kanankoivessa taasen on jo liian kova luu, joten sitä ei kannata antaa. Samoin nauta yms, on kiellettyjen listalla.

      Totta. On aina ihana löytää lisää ihmisiä, joita kiinnostaa kissojen luonnonmukainen ruokinta ja yleensäkin eläimensä hyvinvointi. :) Ja jos tulee mieleen vielä uusia kysymyksiä niin saa kysellä, vastaan mielelläni. :)

      Poista
    2. Tulee nyt huomattavan myöhässä, mutta lueskelin asiasta ja Salmonella kyllä vaikuttaa kissaan, toivottavasti olet tämän väärän tiedon jo päässyt korjaamaan..

      Poista
    3. Normaalissa tapauksessa ei vaikuta, mutta toki pieni riski on aina olemassa. Lähinnä vastustuskyvyltään heikkojen kanssa, kuten sairaat, vanhukset ja pennut. Ulkomailla, jossa salmonella on yleisempi , on hyvä olla varovaisempi riskiryhmien kanssa, mutta Suomessa salmonellaa tavataan alle 1 % tuotantoeläimistä eli riski tartuntaan on häviävän pieni.

      Poista
  5. Voiko maksaa/sydäntä tosiaan antaa raakana ja pakastamatta? Ostin porsaan sydäntä kokeiluun, työkaveri (jolla myös kissoja) neuvoi keittämään tai pakastamaan ennen tarjoilua. Keitin siis sen sydämen ja kissa tykkäsi kun hullu puurosta mutta nyt alkoi mietityttää tuo tauriini.. missä muodossa keltuainen annetaan, sotketaanko se jonkun ruuan sekaan vai?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi antaa. :) Kissa pystyy paljon paremmin hyödyntämään raa'an kuin kypsennetyn ruuan ja varsinkin juuri tauriinille kypsennys on haitallinen. Kaupan lihoja ei myöskään ole tarve pakastaa ennen tarjoilua, mutta riista ja järvikalat tulisi pakastaa loisvaaran välttämiseksi. Keltuaisen voi antaa sellaisenaan tai muun ruuan mukana.

      Poista
  6. Osaatko kertoa miten kissan ruokamäärä lasketaan? Koirani syövät raakaruokaa ja haluaisin kissani siirtää siihen myös. Kyseessä 5v leikattu tyttökissa, painaa n. 3,2kg. Toki tiedän että määrät ovat yksilöllisiä, mutta jotain suuntaa lähinnä, mistä lähteä liikkeelle. Kiitos! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruokamäärä on 2-5 % kissan painosta. :) Sen voi laskea kissan paino x prosentti desimaaleina (esim. 3 200 g x 0,03).

      Meillä kissat saa 2,5 - 3,5 % painonsa verran ruokaa. Kaikille annoskoot on samanlaiset, paitsi Haikun osuudesta välillä menee hieman Noralle ja Rakulle kun Hai on herkkä lihomaan ja on nyt normaalipainon rajoilla. Painoonsa nähden Haiku saa siis vähiten (n. 2,5 %) ja Nora eniten (prosentin enemmän). Haiku on isoin, n. 4.7 kg ja Nora pienin, 3.5 kg. Noralla on kilon painoero Rakuun ja Haikuun, tarvitsee silti saman verran ruokaa aktiivisuutensa vuoksi. :D Eli n. 120 g syövät päivässä.

      Poista
  7. Kiitos hyvästä ja informatiivisesta tekstistä! :) Täällä on suunnitteluvaiheessa ruokavalionmuutos jo pitkään mystisesti sairastelleelle kissalle. Muutama kysymys on tässä tietotulvassa noussut esiin, eli riittääkö päivittäin annettu Multicat kattamaan kalsiumin tarpeen, mikäli kissa ei suostu syömään luita? Mikäli kalsiumintarve pitää tyydytää vitamiinilisällä ja jos Multicat ei siihen riitä, voisiko lisänä antaa esimerkiksi jauhettua kananmunankuorta? Voiko vitamiininsaanti ylittyä jos päivittäisen MultiCatin lisäksi antaa kananmunankeltuaisen kerran viikossa? Entä voiko kananlihan antaa kypsentämättömänä myös sairaammalle kissalle, riittääkö mahalaukussa potku tuhoamaan mahdollinen salmonellavirus? Myös sian- ja kananlihan aiheuttama tulehdusriski mietityttää, eli kuinka paljon näitä voi antaa viikossa, ilman että rupeavat aiheuttamaan mahdollisia tulehduksia? Anteeksi kamala kysymystulva, mutta olen kyllä todella kiitollinen, jos ehtisit näihin vastata. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollos hyvä! :) Minkälaista sairastelua kisulla on ollut? Vakavissa tapauksissa raakaruokintaan ei tulisi siirtyä sellaisenaan, vaan se saattaa tarvita jonkinlaista lääkitystä rinnalleen (esim. munuaissairauksissa).

      Multicatin riittävyys kalsiumin lähteenä riippuu kissan painosta, ruokavaliosta ja Multicat-annostuksesta. Luut ovat kuitenkin muutakin kuin kalsiumia, joten ne ovat hyvin tärkeä osa tasapainoista ruokavaliota. Jos kissa ei suostu syömään kokonaisia luita, luiset jauhelihat todennäköisesti menisi paremmin. :) Hienoksi jauhetut kananmunankuoret ovat tavallista kalsiumlisää parempi vaihtoehto, mutta nekään eivät kuitenkaan yllä luiden ravintotasolle. Olen kirjoittanut erillisen tekstin luiden tärkeydestä raakaruokavaliossa: http://pikkupeto.blogspot.fi/2013/12/luiden-tarkeys-raakaruokavaliossa.html

      Vitamiinien suhteen on todella vaikea saada yliannostusta aikaan, joten hyvillä mielin voit tarjota kissalle myös kananmunankeltuaista. :) Keltuaispäivänä kannattaa kuitenkin jättää Multicatin anto pois.

      Voit antaa kaiken raakana, kissa hyödyntää raa'an paremmin. Kunhan käytät suomalaista lihaa, salmonellan riski on lähes olematon.

      Tulehdusriski johtuu rasvaisen ruuan sisältämästä suuresta omega 6 -määrästä, joka suurissa määrin saatuna omega 3'een verraten lisää elimistön tulehdusherkkyyttä. Joten, mitä rasvaisempaa ruokaa, sitä epäterveellisempää se on. Kanannahka on todella rasvaista ja myös sian liha, joten niiden anto tulisi jättää minimiin. Itse kananlihassa ei juurikaan ole omega 6'tta, vaan se suurin määrä on lihan päällä olevassa nahassa. Kannattaa suosia lihoja joiden rasvaisuus on max. 10 g eli ihmisille tarkoitetut lihat on yleensä tällaisia. Luisissa jauhelihoissa ja lihaisissa luissa on rasvaa vähän enempi, mutta koska ne ovat pakollinen osa ruokavaliota ja rasva on kohtuudella saatuna terveellistä, se ei haittaa. Omega 6'n vastapainona tulee tarjota merenelävistä saatavaa omega 3'a. Raakaruokavaliossa sen lähteenä käytetään lohiöljyä ja tämän tulee olla päivittäin ruokavaliossa mukana,

      Poista
    2. Kissalla on jo muutaman vuoden ollut jatkuvaa kutinaa ja raapimista, erilaisia allergioita on ruokavaliota muuttamalla yritetty sulkea pois, mutta tuntuu että mikään ei auta. Kissa syö hyvin, mutta paino ei siitä huolimatta nouse. Oireet ovat nyt pahentuneet ja lisäksi kissa on ruvennut tekemään tarpeitaan minne sattuu. Eläinlääkäri(t) ei kuitenkaan mitään vikaa löydä, kaikki perustestit (mm. maksa ja munuaiset, ja nyt myös FeLV ja Fiv) on tehty, mutta kaikki on niiden mukaan kunnossa. Lopettaminen alkaa olla ajankohtaista, jos ei mikään muutu, mutta sitä ennen ajateltiin vielä kokeilla siirtymistä mahdollisimman luonnonmukaiseen ruokavalioon, jos sitä kautta löytyisi helpotusta kissan vaivoihin. :)

      Kiitos vastauksista, niistä oli paljon apua. Hetken aikaa varmaankin menee sisäistää kaikki tieto, mitä tässä on parin päivän aikana yrittänyt aiheeseen liittyen haalia! :D

      Poista
    3. Ojioi. :/ Toivottavasti barfista löytyy apu! Mitä puhtaampaa ja ravintorikkaampaa ruokaa kissa saa, sitä vähemmän keho rasittuu ja näin ollen kissa myös pysyy todennäköisemmin terveenä. :) Oletko käyttänyt kissaa tutkimuksissa pissailujen vuoksi? Hutipissailut johtuvat yleensä virtsakiteistä tai tulehduksesta. Jos ja kun lääketieteelliset syyt on poissujlettu, suosittelen Feliway-haihduttimen hankkimista, se lieventää kissan stressiä ja voi auttaa stressiperäiseen hutipissailuun. :)

      Teillä kun on allergiaepäily, kannattaa ruokavalioon tuoda yksi eläin kerrallaan, niin näet, jos kissa reagoi johonkin proteiininlähteeseen. Eli suoritatte eliminaatiodieetin. Paras olisi, jos pystyisit aloittamaan barfin sellaisella, mistä tiedät ettei se aiheuta oireita tai sitten sellaisella eläimellä, jota kisu ei ole vielä maistanut. Esimerkiksi poro, hirvi, lammas.... Kutinan ollessa kyseessä, kannattaa testata yhtä proteiininlähdettä kuukauden verran, jotta varmasti osaa sanoa tuleeko oireita vai ei. Mie lähtisin testaamaan Maukkaalta (ja varmaan Mushiltakin) löytyvää jauhettua poroa, tässä on kalsiumia sen verran, ettei sinun tarvitse sitä erikseen ruokaan lisätä. Myöhemmin, kun olet päässyt testaamaan kanan ja kalkkunan ja mahdollisesti todennut ne oireettomiksi, voit jättää poron pois. Multicatin anto kannattaa aloittaa vasta 3 vk jälkeen siitä, kun olet aloittanut eliminaatiodieetin. On mahdollista, että se sisältää jotain, mille kissa reagoi, joten sen vuoksi myöhäinen mukaanotto. Eli Multicat tulee testata myös. Lohiöljy ei yleensä aiheuta allergiaa, koska se ei sisällä proteiinia, mutta on hyvä varalta testata sekin. Suosittelen Salmopetin lohiöljyä, se on valmistettu tuoreesta lohesta eikä sisällä mitään lisättyä, joten on myös puhdasta. :)

      Joo, onhan omaksuttavaa paljon. :D Perustiedoilla pärjää kuitenkin pitkälle, toki jos syvemmin tahtoo raakaruokintaan tutustua, aina parempi. Olisi mielenkiintoista sitten kuulla, miten teillä barffauksen kanssa kävi. :)

      Poista
    4. Käytettiin tutkimuksissa pissailujen vuoksi, mutta ei löytyny siihenkään mitään syytä. Kissa on ollut luoteeltaan aina melko lunkin oloinen, se ei kovin pienistä hätkähdä tai stressaannu, mutta ehkä tuon Feliwaynkin voisi ottaa varmuuden vuoksi kokeiluun. Eihän kaikki kissat varmaan stressaamistaan niin selkeästi ulospäin näytä. Tai sitten näyttää juurikin tuolla fyysisellä oireilulla, mutta muuten pitää tasapainoisen näköistä ilmettä yllä. :D

      Täytyypä kokeilla tuota eliminaatiodieettiä, nythän se olisi hyvä kokeilla kun raakaruokailu on vasta alussa. Eilen sai ensimmäistä kertaa jauhettua kalkkunaa, se ainakin maistui ilman mitään ongelmaa. Mutta ehkä sen voisi varmuuden vuoksi vaihtaa tuohon poroon, jos se on kalsiumpitoisempaa kuin kalkkuna ja siitä olen ainakin varma, ettei sitä aiemmissa ruoissa ole ollut mukana. Keltuainen kannattaa varmaan pitää alussa kieltolistalla myös?

      Kiitos taas hyvistä vinkeistä, toivotaan että näistä olisi apua ja saataisiin kissa terveeksi. Lupaan päivitellä tänne, jos/kun muutosta tapahtuu. Sen verran kuitenkin blogiasi luettuani innostuin, että ruokavalio vaihtuu lisäksi kahdella muullakin kissalla, tämän sairastelevan lisäksi. :D

      Poista
    5. Onpa hyvä ettei ollut terveydellinen syy. :) Kuinka usein kissa tekee tarpeensa laatikon ulkopuolelle? Mahtaisiko siinä olla yhteyttä johonkin ympäristölliseen seikkaan, kuten likainen hiekkalaatikko? Onko laatikoita riittävistä tarjolla ja millä pohjamateriaalilla?

      Joo, nyt on oikein hyvä hetki ottaa eliminaatiodieetti käyttöön. :) Kalkkunasta on olemassa sekä luutonta että luullista jauhelihaa. Luullinen on tosin vain eläinkaupan puolella. Luuttomat lihat kannattaa ostaa marketeista ihmisille tarkoitettuina (Kariniemen, Pirkan yms), niissä on parempi laatu. Kunhan katsot, että ovat naturell-lihoja, eli ei lisättyä suolaa eikä tietenkään kastiketta. Sama broilerin kanssa. Mieluummin broilerin ollessa kyseessä käyttää luun lähteenä kokonaisia luita, täten hampaat saa enemmän työtä luiseen jauhelihaan verraten. Kalkkunan luinen jauheliha on myös kovin rasvaista, joten luupuoli kannattaa tehdä mahdollisimman paljon ellei jopa kokonaan broilerilla. Toki näin testivaiheessa asia voi olla eri.

      Porossa on oikeastaan vähän turhan paljon luuta jatkuvaan käyttöön, mutta näin lyhyellä aikavälillä se ei haittaa. Toki voit aloittaa eliminaatiodieetin kalkkunallakin, jos tiedät/uskot ettei se aiheuta oireita. Yleensä suositellaan alkuun tuntematonta proteiininlähdettä, koska sille lemmikki todennäköisesti ei ole allergisoitunut, mutta yleensäkin mikä tahansa ei-oireileva sopii aloituseläimeksi. Pikkuhiljaa tuodaan uusia ruokaan ruokavalioon ja seurataan oireita. Eli kaikki muu pois siksi aikaa, jotta eivät vaikuta tuloksiin. :) Teollisessa ruuassa kana on yksi yleisimmin käytettävistä raaka-aineista naudan ohella, joten saattaa olla, että kissasi on jommallekummalle (tai molemmille) allerginen. Meillä tosin Ragnar saa oireita joistakin teollisista kanaruuista (ei kaikista), mutta raaka kana ei aiheuta oireita. Joten saattaa kyseessä olla yliherkkyys jotain lisäainettakin tms kohtaan.

      Yksinkertaisemmin sanottuna, aloitat yhdestä eläimestä (on se sitten poro tai kalkkuna) etkä tarjoa mitään muuta (vettä tietenkin saatavilla myös, mutta muuten ei edes herkkupaloja). Jos kissa pysyy oireettomana useamman viikon (ainakin 3 vk), voit lisätä Multicatin. Kun toteat, ettei sekään aiheuta oireita, voit taas lisätä jonkun uuden ruuan/lisäravinteen ruokavalioon jne. Kananmuna kannattaa testata erillään kanasta, sillä jotkut saavat oireita kananmunasta, mutteivät kanan lihasta.

      Ihana kuulla että muutkin kissasi pääsevät raakaruokinnalle. :)

      Poista
  8. Itse käytetään kissoille Tessun broilerinjauhelihaa (myynnissä ainakin itäsuomessa).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, näyttää kätevältä. :) Maukas on tainnut matkia, sillä heiltä löytyy nykyään tismalleen samanlaisia kuutioita samoilla ravintoarvoilla.

      Poista
  9. Kiitos hyvästä kirjoituksestasi! :)
    Olen lueskellut raakaruokinnasta monesta paikasta ja tuntui että sain taas lisää varmuutta tähän.
    Minua on mietityttänyt juuri se että voiko kissa saada yliannostuksen jostain tai onko antamani ravinto puutteellista, varsinkin kun toinen kissoistamme on kasvava pentu.

    Minulla ois muutama mieltä askarruttava kysymys joihin ois ihanaa kuulla mielipiteesi! :)
    Meillä on tosiaan kaksi kissaa, joista toinen on 4kk ja toinen yksi vuotias. Molemmat saapuivat meille viikko sitten ja olen antanut heille ruuan raakana ja lisäksi vähän kuivamuonaa.
    Annan jokatoisen aterian kissoille luullisena lihana, kerran viikossa maksaa, kerran viikossa kananmunan puoliksi, muutaman kerran viikossa silakoita raakana ruotoineen (ei sisävesistä) ja loput ateriat sydäntä, kivipiiraa, jauhelihaa, kieltä. Lisäksi kissat tosiaan syövät eläinkaupan kuivaruokaa vähän.
    Voinko näiden lisäksi antaa multicatia ja lohiöljyä kissoille päivittäin?
    Voinko antaa yksi vuotiaalle saman verran luullista lihaa kuin pennullekkin, vai onko siitä jotain haittaa?
    Entä mitä mieltä olet silakoista ja kananmunan valkuaisesta? (Silakat ja kananmunan valkuaiset tuntuvat jakavan mielipiteitä..)
    Olisiko minun tarpeellista lisätä jotain muuta ruokavalioon?

    Kiitos paljon jo etukäteen jos jaksat vastailla kysymyksiini!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että oli hyödyksi! :) Kunhan tarjoaa päivittäin lihaa, luita ja sisäelimiä + vitamiini- ja kalaöljylisä, niin ruokavalio pysyy tasapainoisena. Toki luiden kanssa voisi katsoa eli onko annostus siis puolet kissojen ruokavaliosta? Vuosikkaalle kissalle olisi hyvä vähentää luiden määrää 1/3'aan ruokavaliosta kun kasvu on jo lakannut eikä kalsiumia tarvita enää niin suuria määriä. :)

      Silakkaa kannattaa vähentää roimasti, sillä se sisältää runsaasti tiaminaasi-nimistä entsyymiä, joka tuhoaa B1-vitamiinia elimistössä. Kananmunanvalkuainen tosiaan jakaa kovasti mielipiteitä ja itse suosin sen jättämistä pois, vaikkei varsinaista haittaa mukanaolosta olekaan. Raaka kananmunanvalkuainen sisältää avidiini-proteiinia, joka estää biotiinia imeytymistä, mutta se ei vaikuta elimistön omiin biotiinivarastoihin vaan pelkästään aterian mukana olleeseen biotiiniin. Mutta koska biotiini on vesiliukoinen vitamiini, sen riittävä saanti on tärkeää päivittäin, sillä ylimääräiset poistuvat kehosta toisin kuin rasvaliukoiset vitamiinit, jotka kerääntyvät kehoon. Eli mieluummin jättää valkuaisen pois.

      Jos ruokinnan pääpaino on raakaruuissa, silloin lisäravinteet on tarpeen. :) Vitamiinilisä tulee olla päivittäin mukana (paitsi kananmunapäivinä) ja lohiöljy niinä päivinä, kun kissa ei saa mereneläviä. Lihapuoleen kannattaa tuoda monipuolisuutta myös fileitä, siipikarjan rintaa ja koipilihaa käyttämällä. Isompia lihanpaloja syömällä hampaatkin saa mukavasti työtä.

      Mukavia barffihetkiä ja onnea uusista perheenjäsenistä!

      Poista
  10. Kiitos vastauksestasi!
    Pitääpä tosiaan vähentää tota silakkaa.. olin kyllä ajatellutkin että kalaa voisi antaa vain kerran viikossa, mutta barf-kaupan omistaja sanoi että silakoita voi antaa usein. Jäin tosiaan vähän epäilemään sitä määrää ja kiva tietää perustelut ja se että ilmeisesti kaikissa kaloissa on tuota tiaminaasia. Ja kiva kuulla myös perustelut tuohon kananmunaan, koska tosiaan siitäkin on ollut eriäviä tietoja.

    Olen antanut tosiaan nyt puolet luullista lihaa kun pentu tarvitsee sitä kalsiumia. On ollut helpompi antaa kissoille samaa ruokaa, koska huomaan pientä annoskateutta puolin ja toisin jos saavat eri ruokaa :D
    Siksi olisi ollut helpompi antaa myös yksi vuotiaalle saman verran luullista lihaa, mutta siitä on siis jotain haittaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hassu väite kauppiaalta varsinkin kun silakka on särkikalojen ohella eniten tiaminaasia sisältävä kalalaji. :D Kypsennys kyllä tuhoaa tiaminaasin, mutta parempi kuitenkin, ettei kalaa syötä turhan usein.

      Annoskateuteen ei auta kuin puuttua kylmästi. Meilläkin oli aikoinaan nähtävillä varkausyrityksiä kaverin lautaselta jopa silloin kun toinen oli vielä syömässä. Sitkeä kieltäminen vain ja nosto omalle paikalleen ja nykyään kunnioittavat kaverin tilaa. Lautaselle kuitenkin hyökätään heti, jos se hylätään vaikka ruokaa on vielä jäljellä. :D Siinäkin uskovat (yleensä) kieltoa ja jäävät odottamaan lupaa tai uutta ryöstöyritystä, ellen nosta lautasta pois.

      Jos tuntuu, että menee annostelun kanssa vaikeaksi, niin voit myös antaa pennulle sen 1/3 ruokavaliosta luuna, kunhan vitamiinilisän annostus on purkin ohjeen mukaan. Aikuiselle kissalle riittää 1 tbl painosta huolimatta.

      Poista
    2. Kirjoitin tähän äsken mutta se katosi jotenkin joten älä ihmettele jos näät vastauksen kahteen kertaan :)

      Kiitos taas vastauksesta! :) Jätän tosiaan kalan yhteen kertaan viikossa ja voisin ottaa puheeksi asian kun seuraavaksi käyn kyseisessä barffi kaupassa.

      Totta, pitää ruveta opettamaan heti kunnioittamaan toistensa ruokailua. Eipä edes vaadi paljon kun olen muutenkin seurannut että molemmat saavat tarpeeksi syödäkseen :) Hyvin on ruokailu kyllä sujunut, mutta tähän asti on ollut samat ruuat lautasella ja pentu on kyllä tarkastanut ensin että molemmissa on samaa ja ruvennut sitten vasta syömään :D
      Jos nyt näyttää liian hankalalta niin teen tosiaan niin kuin neuvoit.

      Poista
  11. Petsiessä sua jo kiittelin ja kissaa tosiaan siirretään koiran kanssa yhtäaikaa barffille ja kissan suhteen pitäisi vielä asiasta opiskella, niin tässähän onkin oikein mainio postaus aiheesta c: Mukavan ytimekkäästi kirjoitettu postaus aiheesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tykkäsit! Teillä onkin jo lähtökohdat ihanteelliset, jos kisulle maistuu hyvin raakaruuat. :) Mukavia barffihetkiä!

      Poista
  12. Ja jos luonnonmukaisuutta haetaan ja arvostetaan, aina voi ottaa tassuihinsa oikein hyvän lintukirjan ja käydä ulkona lintulaudalla tarkistamassa tarjonnan. Lahnan blogi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaupunkiolosuhteissa joutuu tyytymään vähän isompiin lintuihin. :D Variksille säksätetään, ehkä sitä voi teeskennellä, että sitä löytyy myös lautaselta.

      Poista
  13. Kiitoksia loistavasta kirjoituksesta!

    Ajattelin kertoa tähän meidän tarinamme jos sinulta saisi jotain hyviä ideoita tai vinkkejä. Kyseessä on siis elokuussa -13 minulle tullut jo aikuinen american curl narttu. Ensimmäinen kuukausi sujui ihan hyvin, kunnes alkoivat iho-oireet. (Tuli siis paikalliselta eläinsuojeluyhdistykseltä/eläinhoitolasta, jossa oli kuulemma syönyt kaikkea kuiva- ja märkäruokaa enemmän ja vähemmän sekaisin, varmistin asian). Söi tässä vaiheessa RC:n indoor-nappulaa ja eri märkäruokia vaihtelevalla menestyksellä (fiksu eläin, ei kelvannut). Aluksi raapi korvan edustan rikki siihen pisteeseen että alue oli vereslihalla n. 2 euron kolikon kokoiselta alueelta. Eläinlääkäriin, kortisonia, antibioottia, jne... Kun tämä alkoi helpottaa ja paranikin melkein täysin, ilmestyi samanlaiset alueet yhden yön aikana niskaan. Taas (eri) eläinlääkäriin, about samat kuurit, pidempi ab-kuuri. Otettiin myös koepalat kaikkialta, jo parantuneesta kohdasta sekä uusista raavituista alueista. Olivat tulehtuneet (ei sentään pahasti), ja koepalojen tuloksista ei näkynyt oikein mitään selkeää. Kuitenkin ilmeisesti eri ihokerroksista selvisi että viittaisi allergiseen ihottumaan. Ostin sitten hätävarana RC:n hypoallergeniciä. Koitin aluksi kuitenkin eliminaatiodieettiä pelkällä possulla (aloin jossain vaiheessa antamaan myös lohiöljyä sekaan). No, eräs kaunis päivä tullessani kotiin oli kissan toinen silmäkulma turvonnut niin että silmä oli puoliksi ummessa. Päättelin sen olevan allerginen reaktio kun oli tosiaan tullut luettua kaikenlaista kissojen allergioista. Sitten aloin syöttämään allergianappulaa hieman epäillen kun olin tutkinut ravintosisältöä. :/

    VastaaPoista
  14. Oireet kuitenkin helpottivat. Korvalehdet edelleen jostain syystä välillä punoittavat ja tuntuvat kuumilta, ja silloin tällöin ilmestyi tähän samaiseen kohtaan korvan eteen pari punaista pistettä eli jotain on rapsuteltu. Kävin sitten taannoin paikallisessa eläinkaupassa ja bongasin sieltä James Wellbelovedin, myöskin hypoallergeenistä ruokaa huomattavasti paremmalla ravintosisällöllä, ja kuulin myös myyjältä hyviä kokemuksia liittyen allergiakissoihin. Tätä ollaan nyt syöty muutama viikko muistaakseni, enkä ainakaan mitään huomattavaa muutosta ole huomannut, että raapimista olisi enemmän tms. Jamesissa siis "päälihana" ankka. Korvat edelleen silloin tällöin punoittelevat, olen miettinyt myös sitä että voisikohan olla hiivaa tai jotain muuta (ensi to onneksi ell hammaskiven poistoa varten, saa tutkia kissan muutenkin) - tai sitten yksinkertaisesti kun neidillä on niin ahtaat korvakäytävät että ne taas tuntuvat olevan täynnä vaikkua (nyt siis meneillään taas puhdistukset, 14 pv putkeen).

    Tämän hetkinen tilanne on nyt siis se, että saa jonkin verran päivässä kyseistä James Wellbelovedia kuivaruokana, sekä aloin nyt syöttämään Mushin kanapakastetta (niitä annospullia, otin pelkästään kanaa enkä esim. suoraan kissoille tarkoitettua kana-kalkkuna-possua tämän mahd. possuallegian vuoksi, tosin sekään ei satavarma että oliko se juuri se possu). Tällä hetkellä on saanut vain yhden pullan päivässä, tuntuu että senkin syömisessä kestää ikuisuus. :D Ja olen sekoittanut sekaan aluksi totuttelua varten Lifecat naturalen kana - märkäruokaa (kana 60%, riisi 2%, lisätty kasviperäisiä hyytelöimisaineita...) kun se on niin suurta herkkua. Tästä olisi nyt siis tarkoitus siirtyä pikkuhiljaa enemmän ja enemmän raakaruokintaa kohti. En tiedä tuleeko meistä ikinä kunnon barffaajia vai pysytäänkö sekaruokinnassa kun muutokset täytyy tehdä niin hitaasti ja kuulostellen että onko allergiaa vai oliko se vain stressireaktio uudesta kodista? Kaikki kun tuntuu näiden kanssa olevan mahdollista. Kyllä huomaa eron sisäkissassa ja ulkokissassa, vanhemmillani kun on aina ollut vapaasti ulkoilevia kissoja jotka elävät puhtaalla hiiri, rotta, orava, lintu, jänis (kuivanappulaa silloin kun ollaan sisällä ja on nälkä)-ruokavaliolla ja ongelmia ei ole ollut ikinä. Siksi ajattelinkin yrittää myös omalle kissalleni luonnonmukaisempaa ruokavaliota.

    Miltä siis sinun mielestäsi kuulostaa? Miten kannattaisi jatkaa eteenpäin? Ajattelin myös kokeilla tuon kananmunankeltuaisen lisäämistä silloin tällöin ruokavalioon. Minä siis sama kuin edellinen anonyymi, viestistä olisi tullut muuten liian pitkä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että on parempaan päin ja ettei tilanne ole ainakaan pahentunut! :) Jos teillä on vasta muutama viikko syöty Jamesia, vaikutukset eivät välttämättä vielä näy täysin (varsinkin iho-oireiden laantumisessa voi mennä 6-8 viikkoa). Korvat kannattaa ehdottomasti tutkia, mutta jos putsaat nyt tavallisella puhdistusaineella etkä reseptilääkkeellä, puhdistukset kannattaa lopettaa hetkeksi, ettei se vaikuta eläinlääkärin tutkimuksiin. Muutenkin tavalliset korvanpuhdistukset kannattaa tehdä harvemmin,sillä liian tiheä puhdistus saa korvat erittämään vaikkua entistä enemmän. :) Kerta viikkoon tai harvemmin siis riittää.

      Jos lisäilet ruokia ruokavalioon, kannattaa alkuun pitäytyä rajatussa määrässä proteiininlähteitä ja yleensäkin tuotteita. Mitä enemmän niitä on mukana, sitä todennäköisemmin jostain löytyy allergianaiheuttaja. Ankka ja kana kuulostavat nyt hyviltä, joten kannattaa pitäytyä vain niissä. Mahdollisimman lihapitoiset ruuat varmistavat sen, ettei siellä ole tuoteselosteen ulkopuolisia proteiininlähteitä (ja mitä tarkempi tuoteseloste, sen parempi).

      Meillä on tällä hetkellä Noralla kana-allergiaepäily (ollut kutinaa ohimossa), joten mennään ainakin tuon parin kuukauden ajan varalta kokonaan ilman siipikarjaa. Tyttö on nyt reseptilääkekuurilla kun korvista löytyi normaalia enemmän hiivaa ja kokkibakteereja.

      Poista
    2. Kiitoksia paljon vastauksestasi! :)
      Tänään käytiin tosiaan eläinlääkärissä hammaskiven poistossa ja ell katsoi samalla korvat. Suun tulos oli paljon parempi mitä pelkäsin, eläinlääkärikin sanoi hampaiden olevan todella hyvässä kunnossa. Selkeästi siis yksi asia mistä tuo suun paha haju on johtunut on ollut kuivamuona koska haju on vähentynyt kanan syöttämisen aloittamisen jälkeen. Korvat oli putsannut nukutuksen aikana myös (joillain pihdeillä? Kaikki oli kyllä lähtenyt!) ja töhnää oli kuulemma ollut _paljon_, ja vielä sellaista kuivunutta. Nyt täytyisikin keksiä jostain normaalista puolet pienempiä topsipuikkoja että saisi korvat putsattua syvemmältäkin. Hiivaa ei ilmeisesti ollut? Senkin heitin eläinlääkärille mutta ei hän siitä mitään maininnut. Kaikin puolin onnistunut käynti siis, nyt ruvetaan kerran vuodessa käymään korvien puhdistuksessa niin että sieltä saa ne syvimmätkin töhnät pois mikä ei kotikonstein onnistu. Nyt odottelen että neiti pikkuhiljaa heräilisi niin saisi ruokaa, viimeksi syönyt viime yönä. Nyt jo kuitenkin 7h nukutuksesta ja edelleen nukkuu mun sylissä (tosin siis siirtyi kylppäristä syliin asti). Tsemppiä teille! Saitte minusta uuden lukijan :)

      Poista
    3. Kiva, että hampaat oli hyvässä kunnossa! Kuivaruuasta tosiaan voi jäädä murusia hampaiden väliin, mikä aiheuttaa pahaa hajua suuhun. Liha ja lihaisat luut putsaa hampaita, mutta nekään ei aina riitä. Hampaidenharjaus olisi hyvä ottaa siihen mukaan varsinkin jos on taipumusta hammaskiveen. :) Meillä tytöt ei tarvitse kun hampaat pysyy puhtaina lihojen ja luiden avulla, mutta Rakulla kerääntyy herkästi plakki hampaisiin (mahtaneeko johtua, koska ei kunnolla pureskele eikä syö kokonaisia luita), joten sille pitää tehdä päivittäin hampaidenharjaus.

      Kuulostaa hurjalta tuo korvien putsaus. Siinä tulee olla tosi tarkka tärykalvon kanssa ja saattaa olla, että korvat on kohta entisellään. En ole ennen kuullut eläinlääkärillä tehdyistä putsauksista, olisikin mielenkiintoista kuulla miten tämä näkyy kissan käytöksessä ja juuri että miten nopeaa vaikku palautuu? :) Kotihoidossa ei tulisi ottaa syvältä, ettei satuta kissaa, joten perus topsipuikot on hyviä. Niilläkään ei kannata kovin usein syvältä putsata, jottei korva ärsyynny ja ala erittämään vaikkua entistä enemmän. Sama puhdistusaineiden kanssa, ettei mieluusti kertaa viikossa enempää. Eikä välttämättä joka viikkokaan ole hyväksi, kissasta sen sitten näkee kuinka usein/harvoin on hyvä. :)

      Tsemppiä teillekin!

      Poista
  15. 3 maatiaista (2 ovat vuoden ikäisiä, ja nuorimmainen 4kk) ovat olleet osa-aikaisena raakaruokinnassa, tämän lisäksi syöneet applaws-kuivaruokaa. vettä juovat kupeistaan ahkerasti. turkki alkoi kiiltämään ja energiaa riittää... uskoisin, että hyvästä ruokavaliosta on ollut apua moiseen. pikkuhiljaa viljattomaan, lopulta täysin barffaukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa! :) Kivoja tulevia barffihetkiä!

      Poista
  16. Aika hyvä juttu kaikin puolin.
    Onko muilla kokemuksia kalan syöttämisestä kissalle ,kun itse olen sitä tehnyt useamman kerran viikossa ,vaikka luontaisesti kisu ei
    sitä tarvitse. Ruotoineen päivineen menee tosi hyvin ja turkki kiiltää. Ei vatsa vaivoja ,eikä muutakaan havaittavaa haittaa ja
    otus on jo 4 v. Oisko vähän tottumis kysymys nämä ruoka hommelit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että kisu on pysynyt hyvässä kunnossa! :) Kalaa kannattaa tarjoilla kuitenkin vain korkeintaan kerran viikkoon, varsinkin jos rasvainen kala kyseessä. Liika syönti voi johtaa e-vitamiinin puutteeseen ja siitä keltarasvatautiin.

      Poista
  17. Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Pääseee itse hiukka helpommalla kun joku on asiaan näin hyvin perehtynyt. :) Miten on voiko sikanauta jauhelihaa käyttää mielestäsi? Ainakin kovin nautinnolla sitä meillä syötiin. Koitetaan joskos tämä raakaruoka auttaisi kissoja pysymään terveempinä. Kissoillani on fiv, ja giardia niminen loinen vierailee aina lumien sulaessa. :/ Kissat kärsii, äiti kärsii, äitin lompakko kuolee...eli ei hyvä! Mielummin näen vähän vaivaa jos maukut vaan voi paremmin! :)

    Kiitos vastauksesta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että oli hyödyksi! Tosi kurja kuulla sairasteluista :/ Hyvän vastustuskyvyn ylläpito on ehdottoman tärkeää myös muulloin, mutta varsinkin silloin kun kisu on altis sairasteluille. Tasapainoinen raakaruokavalio tarjoaa kissalle sen tarvitsemat ravintoaineet ilman elimistön turhaa kuormitusta mikä myös osaltaan tukee vastustuskyvyn ylläpitoa ja tottakai ravintoaineiden laatu vaikuttaa suuresti, joten toivon mukaan ainakin helpotusta löytyy tästä ruokavaliosta. Kovin usein sika-nautaa ei kannata syöttää, mutta ei sen tarjoilu kiellettyäkään ole. :)

      Poista
    2. Hei ja vielä kysäsen sellaista, että miten saan ruuat paloteltua?? Kun nehän on umpi jäässä jo ostaessa niin saako ne sulattaa ja pakastaa uudelleen annoksina? Esim kanankaula läjää en siis saa millään rikottua pienempiin osiin. Maukasta ostin eri pötköjä. Yhedessä pötkylässä oli jauhettuna sekaan luuta. Sen lisäksi kannattaa varmaan silti antaa kalsium lisä?

      Kiitos taas vastauksesta! :)

      Poista
    3. Antaa sulaa kohmeiseksi ja paloitella sitten. :) Mitä enemmän jäässä sen parempi (sulaminen nostaa bakteerimäärää), mutta ei haittaa vaikka ehtisi sulaa kokonaankin. Bakteerikasvu on hitainta kun sulaminen tapahtuu viileässä eli esim. jääkaapissa.

      Raakaruokinnassa tulee antaa vitamiinilisää ja tähän esim. Multicat on hyvä (1 tbl aikuiselle kissalle/pv). Siinä on myös kalsiumia mukana, joten muita kalsiumlisiä luiden ohella ei tarvita. :) Ja luiden osuus tulisi olla 1/3 ruokavaliosta.

      Poista
  18. Meillä toinen kissa ei suostu syömään luita, mutta luinkin toisesta kirjotuksestasi että olit antanut itsekkin jauhettuna yhdelle kissallesi. Ajattelin kokeilla samaa jospa nyt kun kipeä hammas saadaan pois alkaa luutkin maistua kokonaisina. :)
    Saatan kysellä hassuja mutta oon melkonen perfektionisti ruoka asioissa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jauhettu on tosiaan hyvä vaihtoehto, jos kokonaiset ei kelpaa. :) Meillä Ragnar syö luista vain broilerinsiipeä, jauhettuna ja kokonaisena (kokonaisesta tosin syö vain ohuen kärjen). Tsemppiä treenailuun, hammasvaivat ja muistot niistä on kissalle melkoinen motivoija jättää jokin ruoka syömättä (mahtaneeko ne olla syynä Ragnarin yhtäkkiseen kaulojensyönnin lopettamiseen. vieläkään ei maistu pätkittynäkään), mutta ehkäpä hitaasti hyvä tulee!

      Ilman muuta saa kysellä mitä vain mieleen tulee, vastailen mielelläni! Aina mukava lukea omistajista jotka ovat halukkaita panostamaan kissojensa hyvinvointiin. :)

      Poista
  19. Hei! Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Voiko kissalle antaa välillä pieniä määriä barffipötköistä lihaa, jossa on jauhettuna sekaisin sisäelimiä, luita ja ja lihaa? Esim. naudasta tehtyjä pötköjä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tykkäsit ja toki, kunhan kasviksia ei ole mukana. :)

      Poista
  20. Moikka! Kiitos mahtavasta tietopaketista! Meillä on 6kk vanha maine coon pentu (5,5kg), joka päätti itse alkavansa barffaamaan. Meillä oli tarkoitus siirtyä raakaruokintaan pojan ollessa vuoden vanha, mutta poitsu päätti jo tullessaan ettei koske teolliseen ruokaan raksuja lukuun ottamatta. Mulla oiskin nyt muutama kysymys koskien raakaruokintaa.
    Eli kuinka vanhalle kissalle maksaa voi syöttää? Useasta paikasta olen lukenut, ettei kissanpennulle saisi antaa maksaa ollenkaan. Me nyt kuitenkin ollaan vähän annettu ja se onkin pojan suurin herkku. On saanut sitä vähän niinkun namina. Meillä on naudanmaksa käytössä, kun sitä löytyy lihatiskiltä. Paljonko sitä voi antaa kissanpennulle viikossa, vai voiko ollenkaan? Entä kuinka paljon sitä pitäisi antaa aikuiselle kissalle vähintään viikossa? Entäs kanansydän. Onko siinä jotain max määrää jota voi antaa? Entäs paljon sitä pitäisi vähintään antaa viikossa? Riittääkö kissan sisäelin annokseksi sydän ja maksa vai pitäisikö olla tarjolla jotain muutakin? Kanan kivipiira ei oikein maistu, vähän sitä syödään kuitenkin myös. Me ei ihan vielä täys barffata juurikin tämän sisäelin ongelman takia, vaan tarjoillaan Orijenin raksuja lisäksi.
    Sitten vielä kysymys kuiduista. Meidän kylän kaupoista ei olla löydetty psyllium jauhetta, joten onko jotain toista vaihtoehtoa kuitulisäksi. Ollaan jouduttu nyt antamaan teelusikallinen kaurapuuroa viikossa, vaikka kyllä tiedetään ettei se sovi kissalle. Tuon vatsa vaan tuntuu menevän tosi kovalle ilman tuota kuitua. Ravintolisänä ollaan annettu 2 multicattia/vrk (paitsi keltuais päivänä) ja lohiöljyä joka päivä. Muuten syödään kanan lihaa eri osista, kanan siipiä ja kauloja, naudan ja hevosen lihaa (pojan herkkuja jo kasvattajalla ollut) sekä kalkkunaa. Ei kai meillä kauheasti ole pieleen mennyt, kun poika pihisee energiaa, turkki kiiltää ja kasvua tulee noin 1kg kuussa. Parin viikon päästä meille tulee uusi pentu kaveriksi ja alkaa ruokinta stressi uudestaan... :D
    Kiitos nyt etukäteen ja vielä kiitos ihan mahtavasta blogista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että on ollut hyödyksi! Ja anteeksi vastauksen kesto, on ollut kiireitä enkä ole oikein ehtinyt istahtaa välttämättömyyksiä pidemmäksi ajaksi. :D Kivaa, että raakaruoka maistuu noin hyvin! Aina parempi näin päin. ;)

      Maksaa voi syöttää jo pikkupennuillekin. Mutta kannattaa käyttää broilerinmaksaa, siinä on alhaisin A-vitamiinipitoisuus (vrt. kana, nauta, possu), sitä löytyy kauppojen pakasteosastolta. A-vitamiini on tärkeä kehitykselle ja aikuisellekin hyvinvointiin ja lisäksi maksassa on tärkeitä kivennäisaineita, kuten rautaa. A-vitamiiniyliannostusta pelätään turhaan (pelko näkyy pennuille kieltona ja aikuistenkin kanssa hyssytellään), se on aiheellinen huoli vasta kun maksa on kissan pääravintona usean vuoden. Eli ihan grammalleen ei tarvitse lähteä punnitsemaan, mutta 100 g -> on hyvä suurten rotujen kanssa, varsinkin jos kisu syö paljon. Omille kissoilleni annan silmämääräisesti 70 g viikossa. Vähintään olisi hyvä antaa ainakin puolet normaalisaannista, mutta ei satunnaiset jäämiset haittaa.

      Sydämessä ja kivipiirassa ei ole rajoitteita, niitä voi antaa niin paljon kuin tahtoo. Sydän on erinomaista ravintoa, joten sitä kannattaa tarjota useana päivänä viikossa. Minimi- tai maksimimäärää sille ei ole, mutta kannattaa antaa vähemmän kuin lihaa kuten luonnossakin niin menee. :D Sydän ja maksa on tärkeimmät, mutta kivipiirasta saa vaihtelua ruokavalioon. :) On myös hieman sitkeää, joten hyvää vastusta hampaille.

      Voihan harmi jos psylliumia ei löydy. :/ Sitä on ymmärtääkseni vaihtelevasti kauppojen osastoilla, citymarketissa se on jauho-osastolla ja muistaakseni joku sanoi löytäneensä sen jonkun kaupan pieneltä erikoisleivontahyllyltä (ehkä jostain leivontasuklaiden luota?). Jos sitä ei kuitenkaan löydy, niin muukin lähde käy, kannattaa vain valkata niin, että hiilihydraattimäärä on mahdollisimman alhainen. Jotkut käyttävät pellavansiemenrouhetta.

      Melkoinen kasvutahti! :D Kuulostaa oikein terveeltä pojalta ja onnea tulevasta pennusta!

      Poista
  21. Moikka!
    Jos näen pikkulinnun lentävän asuntoni ikkunaan ja huomaan sen kuolleen iskuun, voinko antaa linnun kissalleni syötäväksi? Ja saako kissoille antaa esim. riistalintujen päitä ja muita sisäelimiä kuin kivipiiraa, maksaa tai sydäntä? Entäs jänisten sisäelimet?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi oikein hyvin antaa, mutta luonnosta pyydetyt eläimet ja niiden osat tulee säilyttää pakastimessa pari viikkoa ennen tarjoilua loisten tappamiseksi (myös keittäminen tappaa). :)

      Poista
  22. Hei! Onpa kattava lukupaketti tärkeästä aiheesta, kiitos!

    Pidätkö itse kirjaa siitä mitä minäkin päivänä olet kissoille syöttänyt? Kiinnostaisi nähdä kuinka monipuolinen vaikka viikon ruokalistan tulee olla? Ymmärsin tekstistä, että broileri on paras ja parhaiten saatavana oleva liha luineen ja elimineen, kun taas esim. kania ei taida olla järkevään hintaan saatavana muuten kuin teollisena ruokana. Tulisiko nautaa ja sikaa syöttää ollenkaan vai vain vähemmän kun ovat isoja eläimiä? Entäs kun eläinkaupan pakastealtaasta vaihtelua toisi kalkkuna-hanhi pötkö, mutta siinä on 10% salaattia, kannattaako se unohtaa vai voiko kissa hyödyntää siitä sen salaatin tuoman kuidun?

    Miten olisi paras totuttaa pentukissaa barffaukseen ilman, että sen masu menee sekaisin? Itselläni 3 aikuista kissaa barffaa osittain ja osittain syövät märkäruokaa (pyrin syöttämään viljattomia märkäruokia) ja niillä on masut pysyneet kunnossa, mutta uusin tulokas joka on vasta pentu oli aluksi kunnossa, mutta sitten sen masu meni löysälle. En tiedä syyttääkö lihamaistiaisia, jotain tiettyä märkäruokaa vai kananmunankeltuaista, mutta kaikista mieluiten pentu tuntuisi kyllä syövän lihaa. Olen antanut ruokakaupan jauhelihaa ja eläinkaupasta saatavia jauhettuja lihaluusekoituksia (kana-kalkkuna-sika) pieniä määriä ja laittanut niitä märkäruoan sekaan, koska märkäruokan suhteen hiukan nirsoilee, varsinkin jos antaa samaa märkäruokaa päivän mittaan. Turkkilaista jugurttia (laktoositon) on myös saanut pieniä määriä sekä kananmunankeltuaista (ei kokonaista). Miten luiden osuuden voi helposti laskea? Onko niissä eläinkaupoissa myytävissä valmiissa lihapötköissä, joissa on luut mukana oikea suhde luuta? Paljon tuli mieleen kysyttävää ja olisin iloinen jos jaksaisit jossain vaiheessa näihin vastailla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tykkäsit! En pidä kirjaa, mutta toteutan viikkosuunnitelmaa tämän mukaan: http://pikkupeto.blogspot.fi/2012/12/meidan-barf-suunnitelmat.html. Tuon avulla muistan mitä pitää antaa milloinkin. Tarkempi yhden viikon menu on nähtävillä suorittamassani haasteessa: http://pikkupeto.blogspot.fi/2014/02/viikon-menu-haaste.html

      Kani on suht kallista, teollisissakin sitä käytetään usein alle puolet kokonaisraaka-aineista. Olen kerran ostanut kokonaisen kanin läheisestä yksityisestä eläinkaupasta ja pilkkomisen jälkeen lihalle tuli kilohinnaksi 16,70 €, joten ei kuitenkaan kovin paha hinta huomioonottaen, että esim. kalkkunanfilekin on 15 €/kg.

      Suosittelen ettei isoja eläimiä annettaisi ollenkaan. Jos kuitenkin tahtoo pitää ne ruokavaliossa, kannattaa possua/possua sisältävää ruokaa syöttää vain harvakseltaan. Ruokia, jotka sisältävät kasvituotteita, ei kannata tarjota lainkaan. Salaatissa on moninkertaisesta hiilihydraatteja kuituun nähden, joten kuitulisä kannattaa tuoda psylliumina, jossa siis ei ole lainkaan hiilareita.

      Ihanaa että liha maistuu! Uutta ruokaa kannattaa sekoittaa tutun ruuan joukkoon niin masu pysyy muutoksen mukana. Vatsan herkkyydestä riippuen kokonaan siirtyminen uuteen ruokaan voi kestää 1-2 viikkoa, jolloin aina päivän-parin välein lisätään uuden ruuan osuutta annoksesta. Uuteen ruokaan tutustuessa kannattaa pitää uusi ruoka suhteellisen samana koko siirtymäajan, runsas vaihtelu esim. rasvaisuudessa voi laittaa vatsan sekaisin, Jos kisu on herkkävatsainen, hitaalla etenemisellä myös näet aiheuttaako jokin tietty ruoka vatsan löysyyttä.

      Luiden laskemiseen riittää lihaisat luut kokonaisuutena ja niissä on riittävästi kalsiumia. Jos haluat tarkastella tuotteiden ravintosisältöjä, ne on nähtävillä valmistajien sivuilla (Mushilla näkyy tiedot grammoina).

      Toivottavasti pennun masu pysyy kunnossa, mukavia raakailuhetkiä! :)

      Poista
    2. Kiitos kovasti vastauksista! :) Minulla on vielä paljon luettavaa ja opiskeltavaa - onneksi tietoa löytyy aiheesta ja loppu onkin sitten omasta viitseliäisyydestä kiinni. Hiirten kasvatus kissojen ruoaksi on myös käväissyt mielessä, mutta taitaa kaatua tilojen puutteeseen ja siihen kaikkeen työhön mitä se lopulta vaatisi. Eläinkaupassa hiirulaiset on hiukan liian kalliita usein ostettavaksi. Enpä tiedä saisinko kissoja ottamaan hiiriä ravinnokseen yhtä lukuunottamatta, vaikka kissat eivät muuten nirsoja olekaan.

      Poista
    3. Hiirten kasvatus ruokaeläiminä houkuttaa minuakin kovasti, mutta ei tule vielä hetkeen ajankohtaiseksi, juurikin tilan ja työläisyyden vuoksi. Sitä kuitenkin tahtoo kasvattaa eettisesti, jos siihen touhuun ryhtyy. :) Eläinkaupan hiirulaiset on kyllä suolaisen hintaisia,meilläkään ei syödä niitä kuin kerran viikkoon. Monille hiiret vaativat totuttelua kun eivät heti välttämättä tajua sen olevan syötävää. Meillä aloitettiin vastasyntyneillä hiirenpoikasilla, jotka ovat sopivia pieniä suupaloja ja pikkuhiljaa nostettiin aikuiskokoon. Ragnar ei ole suostunut syömään mitään kokoluokkaa, mutta tytöt syövät hiiriä innolla.

      Poista
    4. Testasin vielä samana päivänä (kun tuon viestin kirjoitin) mitä kissat sanovat pinkeistä. Ostin eläinkaupasta muutaman pinkin ja muutaman isomman hiiren. Isommat hiiret odottavat vielä pakkasessa, mutta kolmesta aikuisesta kissasta kaksi eli meidän urokset vetivät pinkit masuihinsa. Naaraskissamme ei huolinut syödäkseen, suostui vain nuolaisemaan, kun tein pinkille "ruumiinavauksen", jotta se ehkä houkuttaisi enemmän. Naaraskisu ei muistaakseni suostunut alkuun syömään kanansiipeäkään, että ehkä sekin voi vielä joskus tottua hiiren makuun. Pentu ei vielä saa pinkkiä nenänsä eteen, veikkaan ettei olisi tajunnut edes sitä syödä. Sen kanssa täytyy neuvojesi mukaan totutella pikku hiljaa uusiin ruokiin. Keitetty kana ja sei ovat rauhoittaneet vatsaa ja samalla pentu on kerrankin syönyt masunsa ihan täyteen niin että se pullottaa. Näin ei ole tapahtunut märkäruokien kanssa, joten lihasta hän on päättänyt ihan tosissaan tykätä. :)

      Poista
    5. Mahtavaa, että pinkit maistui pojille! Toivottavasti alkaa maistua naaraallekin. :) Kokonainen ruokaeläin on sen verran outo ilmestys, että moni ei ymmärrä sen olevan ruokaa. Haju saattaa houkuttaa leikkimään, mutta syöminen onkin eri juttu. Meillä Noran kanssa auttoi kun sitä kehui sen nuuskiessa pinkkiä. :) Kerrassaan ihanaa miten hyvin liha maistuu pennulle!! <3 Varmasti tykkää hiiristäkin sitten kun niiden aika koittaa.

      Poista
  23. Okei, pitääpä kokeilla tuota kehumista seuraavan kerran. :) Ne isommatkin hiiret maistuivat pojille, olivat vain yksi nopea suupala. :) Ostin myös ensimmäistä kertaa kanan kauloja ja menekki oli yhtä hyvä kuin siipienkin kanssa. Myös broilerin maksa maistui, joten olen todella tyytyväinen näihin meidän petoihin. Ainoa hankaluus on edelleen ruoan määrän arvioiminen, koska kissat ovat todella ahneita ja söisivät varmaan lakkaamatta jos ruokaa olisi vapaasti tarjolla. Olen punninnut ateriat, mutta välillä lipsunut siinäkin ja antanut liikaa lihaa siihen nähden mitä nuo kuluttavat, joten ylipainoa on hiukan havaittavissa kaikilla. Broilerin sydäntä ovat nyt kesäaikana ehkä vedelleen liikaa, koska sillä on niin helppo aktivoida, kun sydäntä voi heitellä oven suusta ulkotarhaan ja kissat juoksevat saaliin kiinni. Naurattaa ihan minkälainen älämölö siitä kuuluu, kun johdatan kissat ulkotarhaan ruokatarjoilua varten. Sisällä saavat sitten isommat ateriat, koska joudun vahtimaan vieressä, että kaverin lautaselta ei varasteta. Siihen kuluu yllättävän paljon aikaa, mutta mitäpä sitä ei tekisi näiden rakkaiden vuoksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melkoisia petoja tosiaan, upeaa että maistuu noin hyvin! <3 Meilläkin Haiku on herkkä lihomaan, joten ruokamäärän kanssa saa olla tarkkana. Annan kuitenkin silmämääräisesti, epäselvissä tapauksissa mieluummin hieman liian vähän kuin hieman liian paljon. Jos ylipainoa löytyy, kannattaa miinustaa päivän ateriasta pois 10-20 g.

      Meillä myös tuo vahtiminen on tarpeen, Rakulla on toisinaan tapana lakata syömästä jos olen eri huoneessa. Tällöin Haiku hiippailee sen kupille oman annoksensa syötyään eikä poitsu puolusta ruokaansa ollenkaan. Lisäksi Nora on allerginen kanalle, joten pitää vahtia ettei se pääse syömään Haikun tai Rakun lautaselta. Yleensä vahtiminen on kuitenkin mukavaa puuhaa kun saa seurata miten kisut natustaa ravitsevaa ateriaa. :) Valvovan silmän alla harvemmin yrittävät varkauksia.

      Mikäs sen kivempaa kuin juosta saaliin perässä! Sydän on terveellistä ruokaa eikä haittaa lainkaan jos antaa useamman kerran viikossa. :) Toki jos sydämet meinaa tulla perusateria-annosten lisäksi, ne kannattaa punnita ja miinustaa se määrä seuraavasta ateriasta pois. Meillä käytetään namien heittoon kuivaherkkuja, mutta näin helteillä ei hirveästi tule annettua kun pelkään nestevajausta. :D

      Poista
  24. Ai niinkin paljon voi miinustaa päivän ateriasta pois. Olen yrittänyt laskea ateriat kissojen painojen mukaan ja aikaisemmin sain kissat laihtumaan, kun pysyin niissä tutuissa lukemissa, mutta nyt tuntuu, että mitään edistystä ei ole tapahtunut. Tosin olen lukenut, että liian nopea laihdutus on pahasta ja vaarallista eli laihtuminen pitäisi tapahtua vähitellen. Yhdellä kisuista on kuitenkin ikävää nivelrikkoa, joten ylimääräistä painoa olisi saatava pois.

    Teidän kissat onkin kilttejä, kun eivät yritä tehdä varkauksia ihmisen ollessa paikalla. :) Meillä ei riitä valvova silmä, vaan täytyy olla kädet valmiina estämään kissan liike väärälle lautaselle. Tyttökissa on yleensä hitain syömään ja välillä se keskeyttää syömisen vilkuillakseen muita. Se myös saattaa oksentaa ruoan jos ahneehti ateriansa liian nopeasti. Sen vuoksi annan useita aterioita päivässä, jolloin kerta-annos ei ole kovin suuri, mutta se myös vaikeuttaa laskutoimituksia.

    Joo ja kun se sydän ei ole edes kallista. :)

    Vielä sellainen kysymys tuli mieleen, että osaatko sanoa miten raakaruokavalion käy jos kissalle tulee vanhuuden tuomia sairauksia? Nykyään on omat teolliset lääkeruoat eri sairauksille, mutta pystyykö raakaruokavaliota muokkaamaan sen mukaan mikä sairaus kissalla on? Vai onko tylysti siirryttävä esim. jonkun RC:n munuaisruoan tms. pariin? Eläinlääkärit tietysti määrää lääkkeet ja erityisruokavalion, mutta onko näyttöä, että tietynlainen luonnonmukainen ruokavalio riittäisi lääkkeiden lisäksi hidastamaan jonkin sairauden etenemistä? Munuaissairaudet ja kilpirauhasen toimintahäiriöt taitaa olla varsin yleisiä vanhoilla kissoilla. Itselläni on seniori-ikäinen kissa, jonka toivoisin voivan syödä mahdollisimman "puhtaasti" vielä pitkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parempi laskea kulutuksen kuin painon mukaan ja sopivan ruokamäärän löytää vain kokeilemalla. :) Meillä Haiku on joukon isoin, mutta saa vähiten ruokaa. Liikaa ei toki kannata poistaa päivän ruuasta, ettei, niin kuin sanoit, paino putoa liian äkkiä. Aina parempi kun laihtuminen tapahtuu hiljalleen ja tasaisesti. Kannattaa aloittaa tuosta 10 g, mutta jos se on liian vähän, niin tarpeen tullen poistaa sitten enemmän.

      Hehe, ne on kilttejä kokemuksen kautta. :D Oli näidenkin kanssa alkuun, että koittivat ryövätä toisen kupilta kesken molempien syömisen. Kun aina tiukasti kielsi ja siirsi takaisin omalle lautaselle, oppi alkoi mennä perille. Olen opettanut Haikulle käskysanan, jonka avulla se saa mennä luvan kanssa syömään tähteet ("Syö pois"). Tosin, ilman sitäkin se menee tai ainakin yrittää mennä, jos kuppi on "liian kauan" ilman vartiota. :D

      Raakaruokinnan voi toteuttaa sairauksista huolimatta, raakaravinto on oikeastaan niissäkin se paras vaihtoehto kun elimistö kuitenkin rasittuu vähiten luonnollisella ruualla ja mahdollisesti kissa saa paremmin irti itse lääkkeistäkin. Toki siinä tulee tehdä kattava pohjatyö oikeanlaisen ruokavalion koostamisesta. Esimerkiksi nivelrikosta on Celea kirjoittanut hyviä juttuja blogissaan: http://viiruvarpaat.blogspot.fi/2014/06/erikoisruokaa-nivelongelmiin.html

      Munuaisruuissa, kuten monissa muissakin erityisruuissa, saa jälleeen ihmellä eläinruokateollisuuden logiikkaa. Kun munuaiset eivät enää toimi kuten pitää, ne tarvitsevat erityisen hyvää hoitoa. Tämä tarkoittaa paljon nestettä sekä laadukasta ja helposti sulavaa proteiinia, kuten siipikarjaa. Mitä nyt äkkiä vilkaisin Hill'sin munuaisruokaa se on kuivaruokaa ja 2 ensimmäistä raaka-ainetta on kasvipuolen tuotteita. Ensimmäinen eläinperäinen mainittu on rasva, ei suinkaan proteiini.... Parempi siis mennä raakaravinnolla tässäkin. :) Munuaissairauden hoidossa on oleellista fosforin saannin rajoittaminen, tämä onnistuu fosforisiepparin avulla.

      Eläinruokateollisuus on osoittautunut epäluotettavaksi niin monta kertaa, että itse luotan paljon enemmän raakaruokintaan + tarvittaviin lääkkeisiin/lisäravinteisiin kuin teollisiin erikoisruokavalioihin. Esimerkiksi munuaisruokia on kritisoitu siitä, että proteiinien saannin rajoittaminen voi johtaa proteiininälkiintymiseen kun keho ei saa tarpeeksi tarvitsemiaan proteiineja, kissalla kun on sen tarve on korkea, korkeampi kuin esimerkiksi koirilla.

      Poista
    2. Kiitos jälleen, että jaksoit vastata kysymyksiini! :)

      Hyvin olet sitten kilteiksi opettanut. :) Kissat on kuitenkin tunnetusti itsepäisiä ja toiset luonteeltaan hyvinkin omapäisiä, mutta siitä huolimatta älykkäitä, että oppivat uusia asioita jos vain jaksaa sitkeästi opettaa.

      Onpa kiva kuulla, että raakaravinnosta ei välttämättä tarvitse luopua kissan sairauden vuoksi. Itse tutustuin ensimmäisen kerran raakaruokavalioon kissani sairastuttua virtsakiviin ja luin myös myöhemmin toisesta blogista tietoa mitä nämä virtsasairauksiin tarkoitetut ylläpitoruoat sisältävät ja mitä ne voivat myöhemmin kissan tervehdyttyä pahimmassa tapauksessa aiheuttaa. Olin aika ällikällä lyöty, että lääkeruoka, jonka pitäisi auttaa kissaa sairaudessa voikin aiheuttaa muita sairauksia ja myös sellaisia, joita on erittäin hankala hoitaa ja parantaa.

      Pitääkin käydä lukemassa tuosta nivelrikosta lisää - kiitti linkistä! :)

      Minusta on hiukan surullista, että eläinlääkärit (ainakaan omani) ei suosittele tai edes mainitse sanaa raakaruokavalio. Tuputtavat suoraan lääkeruokia ja tylyn tuomion, että tätä lääkeruokaa sitten kissan koko loppuelämä eikä mitään muita ruokia saa antaa sen ohella. Aika moni kissanomistaja varmaan nielee tämän eikä osaa etsiä vaihtoehtoja tai kyseenalaistaa sitä mitä kyseinen lääkeruoka sisältää. :( Bisnestä, siitä on varmaan jälleen kerran kyse.

      Poista
    3. Nämä oppivat äkkiä, joten sen kanssa ei ollut ongelmaa. Raku on itsepäisin, mutta muistaakseni senkään kanssa ei tarvinnut tästä kovin kauaa keskustella. Se kun oli se joka yritti eniten (ainoana? En muista tarkkaan) varkauksia. :D Mutta itsepäisemmissä tapauksissa kärsivällisyys ja johdonmukaisuus ovat avainasemassa. Toivottavasti teilläkin kisut oppii. :)

      Virtsakivet on kyllä yksi riesa ja valitettavasti yleinen sellainen. Ihanaa että aloit tutkimaan ruokavalioita sairauden myötä, se oli kissojesi onni. :) Vaikka kivet on inhottavia, niiden hyvä puoli on se, että oikealla hoidolla niistä pääsee yleensä helposti eroon loppuiäksi. Sen jälkeen kun viimeisetkin kiteet on liuotettu pois, yleensä sen jälkeen riittää, että vaihtaa ruokavalion nestepitoisempaan. Vielä parempi, jos kokonaan eläinperäiseen. Äitini kissa on sairastanut virtsakiteet ennen kuin tuli hänelle n. 3-vuotiaana (kissa oli alle 2-vuotias kun sairaus todettiin) ja sillekin oli määrätty pelkkää virtsakideruokaa loppuelämäksi (se tosin oli sen jälkeen ulkokissana vuoden, joten ei ihan noudatettu entisenkään omistajan toimesta). Äidilleni päädyttyään se ei ole kertaakaan saanut kideruokia, vain suht laadukasta - laadukasta (pitkään söi Bilanxia, sitten kokeili Applawsia, nyt syö Thrivea) kuivaruokaa sekä raakaa lihaa + silloin tällöin märkäruokaa jos maistuu.

      Nuo lääkeruuat on kyllä... brh. Eräällä kiteet oli uusiutuneet kun olivat syöttäneet vain eläinlääkärin määräämää kidekuivaruokaa. Tarina päättyi surullisesti kun kissa piti lopettaa, omistajalla ei ollut varaa hoitaa kiteitä pois uudestaan. Harmi kun niin pienellä vaivalla (vaihtaminen laadukkaaseen märkäruokaan) kiteet olisivat mahdollisesti pysyneet pois pysyvästi... Totuus valitettavasti on, että harva eläinlääkäri on ruokinnan asiantuntija. Eläinlääketieteellisessä ruokinnasta on vain vähän opetusta ja nekin taitavat mennä ruokajättien mukaan. Jos eläinlääkäri tahtoo tietää ruokinnasta paremmin, hänen täytyy opiskella sitä itsenäisesti. On kyllä outoa, että ruokintaa opetetaan niin vähän, oikeanlainen ruokintahan on jo puoli terveyttä. Osasyynä eläinlääkäreiden erikoisruokasuosituksiin on, että ne saavat niistä hyvät voitot. Bisnestä, bisnestä.... Jos ruokajätit tarjoaisivat enemmän erikoisruokia märkäruokaversioina, niin sekin olisi eteenpäin.

      Poista
    4. Etsinpä tietoa, kun omille kissoille aloitin (ihan liian myöhäisellä iällä) raakaruokinnan kevättalvella ja nyt toisella kissalla oli munuaisarvoissa häikkää, ja eksyin tänne. Ensinnäkin kiitos hyvistä infoista! :) Minäkin tässä kävin läpi kaikkien munuaisruokien ravintoarvot ja kaikissa on korkeampi fosforipitoisuus kuin esim. broilerinlihassa. Minulla on vaan tässä pari ongelmaa. Ensinnäkin, meidän kissat ei suostu syömään mitään sisäelimiä, niin millähän saisin sitten sitä A-vitamiinin saantia lisättyä? Toisekseen tuli mieleen, että pitäisiköhän tuosta B-vitamiinista olla huolissaan, jos munuaiset ei toimi kunnolla? Kolmanneksi mietin sitä, että jos fosforit vedetään ihan alas (tilasin jo sitojan), niin ei varmaan sitten tuota kalsiumiakaan tarvitse kamalasti?. Jostain luin, että kalsiumkaan ei olisi munuaissairaalle suurin määrin mikään paras vaihtoehto. Toivottavasti ei vaan turhaan tule laskettua niitä fosforeja jos kissalla olikin arvot koholla vaan raakaruokinnan takia

      Paikallinen eläinlääkäri ei oikein ollut perehtynyt asiaan ja ensimmäinen ratkaisu oli siis se, että munuaisruokaa ja kotiin. Harmittaakin kun mistään ei oikein löydä mitään numeerista eikä faktatietoa, miten koostaa itse ruokavalio munuaissairaalle kissalle :( Haluaisin kuitenkin syöttää hyvää ruokaa kissoille eikä pelkkiä kuivanappuloita. Lisäksi en saanut mitään lukemia vielä tietää, että ovatko arvot vaan ylärajoilla vai oikeasti koholla. Meillä on sovittu kontrolikäynti parin kuukauden päähän niin katsotaan onko muutoksia tullut. Kissa on kyllä lisännyt juomistaan aika paljon, että paljon mahdollista, että diagnoosi on oikea, ikääkin on 15 vuotta.

      Nyt sitten emmin tässä, että uskaltaisikohan tässä vedellä vielä ne pari kk pelkällä raakaruualla ja sitten jos arvot ovat nousseet, aloittaa se siepparin käyttö.

      Poista
    5. Koskaan ei ole liian myöhäistä, ihanaa kun kisut pääsivät raakaruokinnalle! :) Onpa harmi kuulla munuaisista. Kannattaa tosiaan selvittää mitä arvot näyttivät, tuntuu olevan eläinlääkärikohtaista suhtaudutaanko runsaasta proteiinista johtuviin hieman koholla oleviin, mutta terveisiin, arvoihin sairautena vai ei. Fosforisiepparin voi ottaa mukaan sitten tarvittaessa, jos kyseessä todella on munuaissairaus, terveelle sitä ei kannata antaa. Jos arvot ovat nyt vain aavistuksen viitearvojen ulkopuolella, niin seurailisin tilannetta mieluusti ainakin puolen vuoden välein ja jos arvot kohoavat entisestään, niin silloin diagnoosi on selvä.

      Oletko kokeillut kypsentää maksaa? Se yleensä tepsii niillekin, jotka inhoavat sitä raakana. :) Meillä toimi Noran kanssa mikrokypsennys, keitetystä ei jostain syystä pitänyt. Jos kuitenkaan maksa ei lähde maistumaan, voit tarjota A-vitamiinin kalanmaksaöljyn muodossa, siinä tulee samalla D-vitamiini ja omega 3. Tähän on hyvä Lysin kalanmaksaöljy, jota annetaan D-vitamiinitarpeen (0,7-1 ug/painokilo) mukaan, jolloin myös A-vitamiinin tarve täyttyy hyvin. B-vitamiineja annetaan tarpeet täyttävästi, niilläkin on tärkeä rooli kissan hyvinvoinnissa.B-vitamiinilisä annetaan B1 ja B9-tarpeiden mukaan, samalla tulee myös muita tarpeeksi. :)

      Koska broilerinsydän on erinomainen raudan lähde, olisi sen syöminen erittäin tärkeää. Jos broilerinsydänkään ei maistu, voit kokeilla kypsennystä ja tarpeen tullen pilkkoa pieneksi muun ruuan joukkoon. Broilerinlihassa ei ole juurikaan rautaa, joten jos sydämet eivät lähde maistumaan totuttelusta huolimatta, voit myös kokeilla siansydäntä, jonka rautapitoisuus on lähellä broilerinsydämen pitoisuutta. Siansydämellä on monesti parempi maistuvuus. Siansydän on kuitenkin paljon broilerinsydäntä vähärasvaisempi ja tämä kannattaa huomioida lihan rasvassa. :)

      Fosforia ei tule vetää ihan alas, sillä sitäkin tarvitaan kalsiumin tavoin vahvojen luiden ylläpitoon. Jos aiot käyttää siepparia, antaisin lihaista luuta ja muita ravintolisiä ihan normaalisti, liika kalsium ei yhtä haitallinen kuin fosfori varsinkaan munuaissairauden alkuvaiheessa. Kuten ei proteiinikaan, toisin kuin monessa lähteessä mainitaan. Proteiinin rajoitus on tarpeellinen vasta kun munuaissairaus on edennyt hyvin pitkälle, sitä aikaisemmin rajoitus voi johtaa proteiinin puutteeseen eli laihtumiseen, lihaskatoon ja jatkuvaan nälkään.

      Tuo on valitettavan yleistä, ettei eläinlääkäri osaa sairauden kohdalla suositella muuta kuin todella kehnoja valmisruokia. :/ On kissasi onni, että olet valveutunut ja halukas tarjoamaan parempaa ruokaa! :) Suomeksi ei juurikaan löydy hyviä ohjeita, mutta jos englanti sujuu, kannattaa lukea tämä sivusto: http://www.felinecrf.org/. Sieltä löytyy paljon tutkittua tietoa ja ohjeita kissojen munuaissairauteen. :) Täältä löytyy tiiviimpi ohje: http://feline-nutrition.org/answers/answers-kidney-disease-phosphorus-and-raw-diets

      Toivottavasti kuitenkin kisun arvot olivat oikeasti normaalit!

      Poista
  25. Eläinlääkäriltä ostamani nivelvalmiste on näköjään liian "laimeaa" eli kun tuolla Celean blogissa mainittiin glukosamiinin määristä niin kissani sai jonkin aikaa sitä liian vähän ja lisäksi pahanmakuisena nestepitoisena liuoksena, koska eläinlääkärin ohje annostukselle oli puolet liian vähän. Onneksi nykyaikana on netti, josta voi hakea tietoa eikä tarvitse luottaa pelkästään yhteen tietolähteeseen. :)

    Ikävän yleisiä tosiaan nuo virtsakivet ja kissalle hyvin kivuliaita. :( Omalla kisulla on heikko janontunne enkä näe sitä koskaan vesikupilla. Ruokavalion muutoksen jälkeen ei kiteet onneksi ole uusineet ja vuosia on vierähtänyt, mutta virtsatulehdukset silloin tällöin edelleen kiusaa. Surullista, että jollekin kissalle oli käynyt noin ikävästi. :( Nyt on yhdeltä ruokajätiltä saatavana hammaskiven ehkäisyyn sopivia kuivaraksuja. Niitä kovasti mainostettiin, mutta meillä järsitään mieluummin kanansiipiä ja kauloja, jotka on muutenkin terveellisiä kuin vain hampaiden kannalta. :)





    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ylistetty olkoon netti ja laajat tietolähteet! :) Kissalla on kyllä kurja tuo heikko janontunne. Raakaruokinnan hyvä puoli on myös sen nestepitoisuus, mutta toki välillä kannattaa varalta lisätä hitusen vettä joukkoon, ei se ainakaan haitaksi ole. :) Multicat-vitamiinilisässä on muuten myös DL-metioniinia, joka tasapainottaa virtsan ph'ta. Toivottavasti tulehduksetkin lakkaisivat.

      Lihaisat luut voittaa hammaskiviraksut 10-0. :) Kuivaruokia edelleen mainostetaan "hammaskiven ehkäisijänä", mutta eipä niistä apua ole kun raksu rikkoontuu heti hampaan kärjessä, jättää murusia hammasväleihin ja suuret hiilaripitoisuudet edistää plakin muodostumista. :p

      Poista
    2. Juu, vettä tulee lisättyä varsinkin märkäruoan sekaan silloin tällöin ja joskus annan pienen vesilisän ruiskullakin jos on oikein helteinen sää. Lähinnä tuon kissan kohdalla täytyy yrittää seurata, että se tekee niitä pissoja säännöllisesti eikä kyki laatikolla pitkiä aikoja.

      Nyt oli taas valkoiset hiiret pojilla yhtenä ateriana ja tällä kertaa toinen hiiristä syötiin vain osittain. Ihmettelin, että oliko hiiressä kenties jotain vikaa, kun osa takajaloista hännän päähän jätettiin syömättä? Ei kelvannut kummallekaan. Osaatko sanoa uskaltaako kissoille syöttää sellaisia kasvatettuja hiiriä, jotka on päätetty lopettaa jonkin sairauden vuoksi? Vaan mistä noistakaan eläinkaupan hiiristä tietää, että ovatko olleet terveitä kuollessaan.

      Poista
    3. Tuskin oli mitään vikaa, oli varmaan vain vatsa sen verran täynnä ettei maistunut kokonaan. Mie en syöttäisi sairauteen lopetettuja eläimiä, vaikkei tartuntariskiä olisikaan. Hyvä kuitenkin pelata varman päälle ja uskoisin sairauden vaikuttavan makuunkin... :p Myös tuon takia pyrin suosimaan suomalaisia hiiriä pienistä kasvatuksista, niissä pidetään eläimistä parempaa huolta kuin tehotuotannoissa. Voithan kysyä eläinkaupasta hiirten alkuperää.

      Poista
  26. Okei, olen vähän ymmärtänyt, että jotkut hiirikasvattajat saattaa pistää pakkaseen ja myytäväksi juuri sellaisia yksilöitä, jotka ei jostain syystä ole kelvanneet kasvatukseen tai lemmikeiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin mahdollista, sehän on tehokas keino päästä hiiristä eroon. :) Syitä voi olla luonne tai kehityshäiriöt, miksei myös suoranaiset sairaudet. Eläinkaupat hankkinee kuitenkin hiiret ruokahiirikasvattajilta, joilta saa aktiivisesti runsaasti erikokoisia hiiriä.

      Poista
  27. Hei, kiitokset informatiivisesta ja selkeästä kirjoituksesta! Siirryin 8-kk olevan kissanpentuni kanssa raakaruokintaan noin kuukausi sitten selittämättömien vatsavaivojen takia. Meillä syödään kanaa, nautaa, possua ja sydäntä vitamiinilisien lisäksi. Vatsa onkin pitkään ollut hyvä, vaikkakin ajoittaista löysyyttä on havaittavissa. Osaatko sanoa mistä tämä voisi johtua? Voisiko syynä olla jonain päivinä saadut liian suuret annokset possunlihaa? Pentu kun innolla syö, niin mamma vaan antaa lihaa lisää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tykkäät ja että olette raakaruokinnalla! :) Oletko huomannut löysyyden liittyvän johonkin tiettyyn ruokaan? Erityisesti naudalle monet kissat ovat herkkiä, mutta myös possu ja broileri saattavat oireilla (myös liian suuri rasvamäärä saattaa laittaa vatsaa sekaisin). Oireena voi olla juurikin ripuli/löysä vatsa. Kannattaa seurailla yhdistyykö löysyys johonkin tiettyyn ruokaan. Toivottavasti syy selviää! :)

      Poista
  28. Heippa! Aivan huippu tämä blogisi. Sain täältä kaiken tarpeellisen infon kissan raakaruokintaan, ennen kuin hommasin kissani.

    Kissani on n. 2 v tyttö, rescuekissa Virosta. Kissa on ollut minulla nyt vasta alle puoli vuotta, ja ongelmia on ollut jo jos jonkinlaisia. Ensin sillä oli hiivatulehdus korvassa, joka lähti sitten korvatipoilla pois. Sama tulehdus uusi parin kuukauden päästä, jolloin päätin aloittaa eliminaatiodieetin poronlihalla, sillä uskoin jatkuvien korvatulehdusten johtuvan jostain allergiasta (todennäköisimmin joko kana/kalkkuna/sika/nauta on aiheuttajana). Siihen mennessä ruokavalioon kuului oikeastaan kaikki saatavilla olevat eläimet ja niiden eri osat. Ei lainkaan viljoja eikä nappuloita, ei myöskään teollisia nameja. 1½ viikkoa sitten, kun eliminaatiodieettiä oli kestänyt 2 kk, oli kaikki oireet tiessään. Kokeilin sitten lisätä ruokavalioon kalan. Rapsuttelut palasivat... Ei siis kalaa enää. Ei kylläkään reagoi Nutrolinin kissaöljyyn laisinkaan, vaikka siinä on kalaöljyä? Mutta hyvä niin.

    Sitten itse asiaan! Eli viikko sitten kissallani todettiin virtsatietulehdus ja pissanäytteestä löytyi runsaasti kiteitä. Lääkäri kuitenkin sanoi, että kiteet saattoivat johtua tulehduksesta ja voi olla, että tulehduksen hävittyä katoavat kiteetkin. Vien muutaman viikon päästä uuden näytteen, jotta tiedetään ovatko kiteet vieläkin riesana. Lääkäri tietenkin heti tyrkytti Royal Caninia tai Hill'siä. En aio kumpaakaan kissalleni syöttää, sillä tiedän entuudestaan mitä ne sisältävät ja tiedän lähes satavarmaksi, että kissani korvat räjähtäisivät käsiin jos alkaisin syöttämään noita riisi/vehnä/maissi kammotuksia.

    Osaatko siis sanoa, miten raakaruokinnalla voisi yrittää vähentää kiteitä sekä ennaltaehkäistä niitä? Lisään lihan joukkoon nykyään vettä oikein runsaalla kädellä (ja kissa onneksi on niin ahne että syö silti kaiken), mutta muuta en osaa tehdä asian hyväksi. Olen yrittänyt löytää tietoa, mutten ole löytänyt. Tällä hetkellä kissani ruokavalioon kuuluu siis poron luutonta jauhelihaa (sisältää myös keuhkoja&maksaa), poron luullista jauhelihaa (tämäkin sisältää keuhkoja&maksaa), peuran lihaa & sydäntä ja pureskeltavaksi kypsennettyjä peuran kieliä. Annan myös päivittäin Multicat tabletteja, merilevää sekä Nutrolin -kissaöljyä. Luin että DL-metioniinia tulisi antaa, etenkin jos on virtsatieongelmia, mutta onko Multicatissä tarpeeksi sitä? Mietin, jos yhdistäisin siihen Biotiini Forte -tabletit myös.Kiitos jos jaksat vastailla! -Maija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mui! Kiva, että on ollut hyödyksi! :)

      Harmi kun on ollut noin paljon sairasteluja! Yleensä allergian aiheuttaja on proteiini, joten monet kala-allergikot pystyvät syömään öljyjä, jotka ovat siis pelkkää rasvaa. Näin taitaa olla teilläkin. :) Tai sitten kisu ei ole allerginen juuri niille kaloille, mitä Nutrolinissa käytetään.

      Toivottavasti kiteet oli vain tulehduksesta! Ehkäisy riippuu mistä kiteistä on kyse, tässä tapauksessa taitanee olla struviittikide. Riittävä virtsaaminen on toki erittäin tärkeä ehkäisykeino kaikkien kiteiden kohdalla eli riittävästi nestettä ja miellyttäväkäyttöiset hiekkalaatikot on tärkeitä. Jos kyseessä on struviittikiteet eli emäksisessä ph'ssa syntyvät kiteet (on yleisin kide kissoilla) siihen voi vaikuttaa ruokavalion magnesium- ja fosforipitoisuudella. Poronlihassa on runsaasti fosforia ja magnesiumia (esim. poronlihassa magnesiumia 33 mg/100 g, fosforia 310 mg/100 g ja peurassa magnesiumia 23 mg/100 g, fosforia 202 mg/100 g). Peuraa siis kannattaa noista kahdesta suosia lihana, monissa muissakin ruuissa on lähelle peuraa olevat arvot. :) Multicatia ei tarvitse antaa kuin 1 tbl/pv, siinä on runsaasti kalsiumia, joten hillitty tarjonta on tarpeen.

      DL-metioniini on tosiaan hyvä virtsantasapainon hallinassa, mutta tarve on yksilöllinen. Jos kissa ei ole altis kiteiden muodostumiselle, ei se välttämättä tarvi sitä lainkaan. Monelle on riittänyt kiteiden poispitämiseen nestemäärän lisääminen. :)

      Poista
    2. Kiitos paljon vastauksesta! :)

      Poista
  29. Moikka! Olisko sulla vinkkejä, kuinka opettaa kissa syömään erilaisia lihoja. Minulla on kaksi kissaa, joista vanhempi (2½) ei syö mitään muuta, kuin sydäntä ja hirvenlihaa paloina. Edes hirvenjauheliha ei uppoa, saati sitten kana missään muodossa. Nuorempi (1½) kissoista syö kyllä jauhelihaa, mutta kana ei tällekkään maistu... :/ On myös hankalaa "pakottaa" vanhempi syömään sitä jauhelihaa, kun ei voi pitää tarjolla pidempään, kun nuorempi käy sitten syömässä toisenkin osan..
    Tällä hetkellä ruokin kissani Animonda Carny-purkkiruualla, applawsin-nappuloilla ja lisäksi saavat yleensä sydäntä muutaman palasen. (Kun sitä hirveä ei oikein ole tarjolla, muuta kun näin syksyllä...) Mitä mieltä olet tuosta Animondan märkiksestä? Ja kuulostaako tämä aivan "kauhealta" ruualta, olen kuitenkin yrittänyt valita mahd. hyvälaatuiset teollisetruuat.
    Voisiko apua olla vaikkapa kanan suhteen siitä, ettei muuta ruokaa olisi tarjolla? Tietenkin sitten jos näyttää ettei kissat millään syö, niin toki pakko tarjota muutakin. Eikös kissoilla ollut että jo vuorokauden paasto voi aiheuttaa ongelmia?
    Kääk, kauheasti olisi kysyttävää, joten anteeksi hieman sekava kommentti.. Ja kiitos valaisevasta postauksesta! Nyt kun saisi vielä kissatkin innostumaan yhtäpaljon kuin omistajansa. :b

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mui! Ei ollut sekava kommentti. :) Animondan märkäruoka on oikein hyvä, kiva, että se maistuu! Applawsinkin ruuat on laadukkaita. Onko raksuja koko ajan tarjolla? Raksut on hyvin monen kissan nirsoilun syy, eritoten silloin kun kissa saa syödä milloin tahtoo. Tällöin on helppo nirsoilla kun kisulla ei ole koskaan nälkä ja herkkuruokaa saa aina. Eli ensimmäinen askel nirsoilun lopettamiseen on säännölliset ruoka-ajat. :) Jos nirsoilu jatkuu siitä huolimatta, kannattaa kokonaan luopua raksuista. Monelle raksut on vastustamattoman hyviä ja pienissäkin määrissä aiheuttaa nirsoilua. Näin kävi Haikun kanssa nuorempana. Sen päivään kuului hitunen kuivaruokaa iltaisin ja se saattoi jättää aterioita väliin, jos ei ollut superlempparia, kun se tiesi, että superherkkua tulee illalla. Jätin kuivaruuan pois ja nirsoilu lakkasi. :)

      Jotain tosiaan tulee syödä vuorokauden aikana. Voit aloittaa broileriin tutustuttamisen sekoittamalla sitä hitusen maistuvan ruuan joukkoon ja siitä lähdet pikkuhiljaa nostamaan broilerin määrää, kunnes se maistuu omana aterianaan. Jos ruoka ei maistu, nosta lautanen jääkaappiin ja kokeile myöhemmin uudestaan. Anna hieman ruokaa kuitenkin päivän aikana, mutta ei niin paljoa, että nälkä lähtisi. Uusi yritys seuraavana päivänä. Kannattaa tarjota broileria palalihoina, jos kerran hirvikään ei oikein maistu jauhelihan muodossa. :)

      Toivottavasti alkaa maistumaan!

      Poista
    2. Kiitos vastauksesta! Nuorempi innostui jopa maistamaan kanankaulaa, mutta vanhempi katsoo minua "ootko tosissas"-ilmeellä, harjoittelu siis jatkuu! Meidän kissat ei oo kovinkaa innostuneita raksuista, niitä syödään vaan kun on "pakko", mutta täytyy testata ilman raksujakin jossain vaiheessa. :) Pitäydyn nyt vieläkin kyllä ainakin tuossa märkiksessä, niin ei tarvitse ihan vielä kaikkia vitamiini juttuja alkaa miettiä, ennen kuin kissat syö vähän monipuolisemmin.. Annatko muuten lihan jääkaappikylmänä vai annatko lämmetä ennen kissoille tarjoamista?

      Poista
    3. Hyvähyvä! Eiköhän toinenkin ala kohta maistelemaan. :) Jos ei, kannattaa kokeilla broilerinsiipeä, se on usein maistuvampaa. Annan jääkaappikylmänä, ei ole ollut eroa maistuvuudessa. :)

      Poista
  30. Moikka,
    täällä myös mielenkiinto vaihtaa kissojen ruuat raakaruokintaan :)
    Mitenkä tuo Multicat-vitamiinilisä yleensä maistuu kissoille? Onko odotettavissa pilleri kamppailu?
    Meillä 5v leikattu tyttö Sylvi sekä 4v leikattu poika Taavi.
    Taavilla tuppaa herkästi tulemaan virtsakiteitä (nyt kulunut vuoden päivät kylläkin viime sairaudesta). Kiteiden vuoksi syövät RC :n Urinary naksuja, märkäruuasta kelpaa vain Latz.
    Taavilla myös helposti ummettaa, ell hienosti sanoi "paikkojen olevan ahtaat" (todella pieni kissa pojaksi) johonka saa parafiiniöljyä ajoittain. Toivoisin näihin muutoksia ruoka muutoksella.
    Keltuaista oli pakko jo kokeilla, maistui ainakin Sylville! Ens viikolla tarvinee käydä raakaruoka puodissa hakemassa maistiaisia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mui! Ihanaa, että raakaruokinta kiinnostaa! Multicat on lohenmakuinen tabletti ja yleensä kisujen herkkua. :)

      Hienoa, että kiteet on pysyneet pois! Inhottava sairaus ja valitettavan yleinen. Ummetukseen hyvä apu on kuitulisä (kuten psyllium-jauhe) ja liikunta. Lisänestekään ei ole pahitteeksi eli välillä kannattaa lisätä vettä ruokaan, tämä on hyväksi myös virtsateille. :)

      Mukavia raakailuhetkiä!

      Poista
    2. paljonko psylliumjauhetta annetaan per kissa? molemmat on aikalailla 5kg
      liikunta hoituu itekseen, on aikamoinen ikiliikkuja :D

      Poista
    3. Tarpeen mukaan. :) Teille hyvä olisi varmaan päivittäin (mie annan 1-2x vk), voit vaikka aloittaa teelusikan kärjellisestä ja jos tarve, niin lisätä siitä sitten määrää.

      Poista
    4. Miten noitten siipikarjan jauhelihojen kanssa nyt on? et suosittele käyttämään nahan ja omega 6.vuoksi.
      Eli saako niitä sisällyttää viikon ruokiin, eli onko lähinnä ainoana ravintona saatuna huono vaihtoehto?

      Poista
    5. Mistä tuota merilevää olet ostanu/mistä kannattaa etsiä? Kiitos kun viitsit vastailla :)

      Poista
    6. vielä tuli yksi tyhmä kysymys :D jos ostaisin vaikka broilerin luullista jauhelihaa, lasketaanko päivä annos liha vai lihaista luuta sarjaan kuuluvaksi?

      Poista
    7. Jauhelihoissa kannattaa käyttää ihmisille suunnattuja lihoja, ne on ravintoarvoiltaan parempia. :) Eläimille suunnatut ei haitaksikaan ole, jos niitä tarjoaa esim. kerran viikkoon. Pääpaino kuitenkin ihmisille suunnatuissa.

      Merilevää löytyy mm. Zooplussalta Grau-merkkisenä (meillä käytössä) ja ainakin Mustista ja Mirristä saa Islamer-merkkistä merilevää. Se purkki vaan on tosi iso eli jos on muutenkin Zooplussaan asiaa, suosittelen Grauta. :)

      Lihaista luuta kun siinä on luutakin mukana. :)

      Poista
    8. Meillä on lähteny raakaruokinnan kokeilut hyvin liikkeelle, varsinkin Sylvin kanssa :) Broilerin kaulat + sydän, merilevää "piilotettuna" sekä sian kieli on ollu kokeilu listalla pienin askelin tutun märkäruuan seurana. Taavi ei oikein osaa syödä noita kauloja, täytyy kokeilla hänelle jauhettuja versioita. Huomasin että veden juonti loppui kun seinään kun otin naksut pois, siitä hieman pelästyneenä tarjoan varsinkin Taaville välillä naksuja jos näyttää pissa määrä vähentyneen. Voi olla ettei Taavin kanssa pääse täysin pelkälle raakaruokinnalle, mut Sylvi näyttää hyvinkin vihreetä valoa asialle :)

      Poista
    9. Mahtavaa! Kannattaa mieluummin lisätä vettä suoraan ruuan joukkoon kuin tarjota raksuja, näin kisu varmasti saa riittävästi nestettä. :)

      Poista
    10. Oon tuon sinun raakaruokavalion pohjalta mennyt omien kanssa. Miksi tuota kivipiiraa saa antaa vaan kerta vko? Onko siksi kun on niin köyhää ilmeisesti ravintoarvoltaan? Meillä se syödään ku hullut puuroa ja sen puolesta olis mukava tarjota useamminkin. Porsaan kieli tuntuu kans uppoavan (syötin jämät pois pakkasesta), voisko sillä korvata jonkun päivän sydän sisäelin annoksen? Tuntuu tuo 5xvko sydän saavan aikaan nyrpeitä neniä, enkä tahtois hyvin alkaneen raakaruokinnan päättyneen kissojen kyllästymiseen samoja ruokia kohtaan

      Poista
    11. Kivipiiraa saa halutessaan antaa useamminkin, sen tarjonnan kanssa ei ole rajoituksia. :) Meillä sydän on isossa osassa ruokavaliota sen sinkki-,rauta-, tauriini- ja rasvapitoisuuden vuoksi. Kivipiiran ravintoarvot ei ole surkeat, mutta huonommat kuitenkin verraten sydämeen. Jos kisut sitä rakastaa, niin anna vain useammin kuin kerran viikossa eritoten jos sydän ei ole niin maistuvaa. :) Kieltäkin voit antaa, jos haluat. Sydän on kuitenkin hyvä pitää mukana mieluusti vähintään kahtena pv viikossa.

      Poista
  31. Meillä on sama juttu kuin Taavi-kissalla. Täällä asustelee siis viisivuotiaat tyttö- ja poikakissat, jotka on pennusta saakka syöneet märkäruokaa kahdesti päivässä, ja raksuja on ollut koko ajan tarjolla. Tarkoitus on ollut siirtyä asteittain luonnollisempaan ruokaan vaihtamalla ensin raksut ja märkäruuat lihapitoisempiin, mutta mokomat söisivät mieluiten vain Pirkan märkäruokaa. Sitten poitsu sai pari kuukautta sitten struviittikiteitä ja ollaan syötetty sille eläinlääkärin määräämää RC:n Urinarya ja kahdesti päivässä ylläpitomärkäruokaa molemmille kissoille. Tyttö on jatkanut vanhoilla Applawsin raksuilla. Kohta siirrytään molempien kanssa ylläpitoraksuihin.

    Säikähdin niin hiiteen noiden kiteiden kanssa, etten uskaltaisi alkaa poiketa ell:n määräämistä pöperöistä, mutta kun alkaa olla matti kukkarossa noiden sikakalliiden märkäruokien takia. Kiteitä ei kyllä ole näkynyt (eikä toivottavasti näykään), mutta en tiedä, onko niistä kiittäminen märkäruokaa, joka ei ainakaan sisällön perusteella näyttäisi paljoa poikkeavan markettiruuista.

    Tämän elämää pitemmän alustuksen jälkeen kysymys kuuluukin: uskaltaako pissakissan kanssa alkaa kokeilla barffausta? Toinen juttu on, mitä pitää ottaa huomioon, jos kissat syövät sekä raaka- että kuivaruokaa? Meillä kuivaruoka on aina tuntunut olevan se ykkösjuttu ja märkäruokaa vain näykiskellään, joten raksut jatkaisivat rinnalla ainakin toistaiseksi ja raakaruoka tulisi korvaamaan märkäruuan. Ajattelin, että tämä olisi kivuttomin tie raakaruokaan.

    Ihan mahtava kirjoitus, ja propsit siitä, että lähteet ovat näkösällä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi, että teille pääsi kiteet iskemään, on ne niin inhottavia! :/ Lähes aina kiteiden syynä on kuivaruoka, kissoilla on heikko janontunne ja ne reagoivat nestevajaukseen paljon myöhemmin kuin koira ja ihminen. Ja mitä vähemmän kissa pissaa, sitä väkevämpää pissa on ja kiteet pääsevät muodostumaan. Myös kasviperäiset aineet edesauttavat kiteiden syntymistä, ne muokkaavat virtsan ph'ta kiteiden muodostumiselle otolliseen suuntaan. Kasviperäiset aineet ja ruokavalion kuivuus onkin tosi tuhoisa yhdistelmä. Onkin surkuhupaisaa, että näiden aiheuttamaa ongelmaa hoidetaan kasvivoittoisella kuivaruualla... Terveiden virtsateiden salaisuus on runsas nesteensaanti ja eläinperäinen ruokavalio, jotka pitävät virtsan ph'n tasaisena. :)

      Eläinlääkärit on hyviä pelottelemaan noiden sairausruokien kanssa. Valitettava tosiasia kuitenkin on, ettei eläinlääkäreille juurikaan opeteta ravitsemusta ja koska sponsoreiden tuotteita tulee saada myytyä, eläinlääkärit suosittelevat sponsoreiden tuotteita mikä tarkoittaa kissalle ravintoköyhän, sairautta silmälläpitäen kustomoidun, ruuan syöttämistä. Ehdottomasti kannattaa siirtyä niistä pois, koska kuten oletkin huomannut, niiden sisällysluettelo ei laadullaan loista. :)

      Eli ehdottomasti kannattaa ottaa raakaruoka vähintään kaveriksi! :) Mitä luontaisempaa ruokaa kissa syö, sitä paremmin se voi. Jos jatkat kuivaruuan antamista, sitä ei kannata antaa pääruokana ja kuivaruuan olisi hyvä olla mahdollisimman eläinperäinen ja laadukas, kuten Applaws. Kuivaruuan ollessa mukana kannattaa lisäillä silloin tällöin nestettä raakaruuan sekaan. Jos/kun raaka on pääruokana, lisäravinteita tulee antaa puolet suosituksista (puoli tbl Multicatia, puolet merileväannostuksesta, hitunen lohiöljyä...).

      Kiitos ja mukavia raakailuhetkiä! :)

      Poista
  32. Hei! Osaisitko kertoa, mitä tarvitsee huomioida, jos haluaisin antaa esim vain muutaman kerran viikossa raakoja kanankoipipaloja ns märkäruoan korvikkeena? Syötän siis tällä hetkellä kuivaraksuja ja silloin tällöin märkäruokaa (kissani ei oikein välitä märkäruoasta, kaikkia eläinkaupasta saatavia merkkejä kokeiltu). Haluaisin kovasti siis kuivaruoan ohella antaa kissalleni muutakin syötävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mui! Toivottavasti raaka maistuu, kuivaruuan ohella olisi tärkeää saada nestepitoistakin ruokaa riittävän nesteensaannin takaamiseksi. :) Jos teollinen on pääruokana,ravintolisiä ei tarvita. Voit siis huoletta antaa vaikka yhden aterian raakaa päivässä, kunhan osuus on vähemmän kuin mitä kisu syö teollista. :)

      Poista
  33. Meidän kissa on kohta 13v ja se ei voi enää syödä kun kananjauhelihaa ja kanansuikalelihaa sekä naudan jauhelihaa (miel. tuoreena, ei pakastettuna) sekä naudan kokolihaa. Kaikki muu (siis kaupan pussi ja purkki ruoat) tulee oksennuksena ulos. Ennen söi siis kaupan ruokaakin mutta n. puoli vuotta sitten alkoi tää oksentelu ja nyt viikon ajan annettu pelkkää lihaa ja oksentelu loppui ku seinään.
    Ja jos löytää lattialle tippunutta "ihmisruokaa" kuten juustoa menee maha heti ripulille vaikka vaan ihan pienestä juustoraasteen raastesuirosta.

    Annetaan siis nyt vaan noita edellä mainittuja lihoja. Ja koska loppuvuodesta poistettiin hampaita niin mielummin jauhelihana.
    Oon ihan ummikko näissä ruokajutuissa ja ostin apteekista tätä lisäksi yksipuoliseen ruokavalioon http://www.verkkosivuapteekki.fi/Nutri-Plus-Cat-70-g (onneksi maistuu hyvin kissalle).

    Oonko yhtään oikealla jäljillä tässä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi tuota oksentelua, mutta tosi hyvä, että raa'alla loppui! :) Jos se vielä jatkuu niin kannattaa käyttää tutkimuksissa, oksentelu voi johtua sairaudesta. Nutri-Plus on energiapitoinen vitamiini- ja kivennäisainelisä eikä valitettavasti sovellu aktiiviseen käyttöön sen runsaan hiilihydraatti- ja sokerimäärän vuoksi. :/ Pitkäaikainen käyttö voi johtaa sairastumiseen (mm. diabetes).

      Lihan kaveriksi tarvitaan kalsiumia ja sitä saa lihaisista luista. Jauhettuna löytyy esim. broilerinsiipeä. Jos kissa ei suostu syömään pakastettuja lihoja, niin lihaisten luiden tilalta voit antaa Felini Completea (http://www.zooplus.fi/shop/kissat/taydennys/barf/lisat/199280), josta tulisi myös vitamiinit ja muita kivennäisaineita. :) FC'n kanssa ei kannata antaa maksaa, sillä A-vitamiinia siinä on hyvin. Jos kisu on 4,5 kg painoinen, niin kannattaa antaa FC'tä 2,25 g/pv. Tällöin kalsiumin ja jodin tarve täyttyy eikä niitä tarvitsee enää erikseen antaa. D-vitamiinin tarve täyttyy, mutta sitä kannattaa antaa enemmän. Voit siis antaa lisäksi vaikkapa puolikkaan Professorin makeuttamaton D3 30 ug -tabletin (ihmispuolelta apteekista)/vk. Myös sinkkiä kannattaa antaa FC'n kanssa enemmän, voit käyttää joko eläinpuolelta Biotiini Fortea tai ihmispuolelta Biozinkiä, Kelasinia tai Professorin sinkkiä. Näissä kaikissa on sinkkiä 15 mg/tbl, joten voit antaa 1/4 - 1/2 tbl/pv, riippuen paljon teidän ruokavaliosta on nautaa (on broileria sinkkipitoisempi). Ylimääräinen sinkki ei varastoidu, joten ei haittaa, vaikka antaisit automaattisesti tuota isompaa annosta. :)

      Jos kisu on yli 4,5 kg, niin kannattaa tarkistaa ravintoaineiden saanti, varsinkin sinkki (hyvä olisi antaa n. 2 mg/painokilo), D-vitamiini (saanti olisi hyvä olla 0,7-1 ug/painokilo) ja jodi (tarve 0,022 ug/painokilo).

      Jos taasen kisu pystyy ja suostuu syömään jauhettua broilerinsiipeä, niin voit ottaa kaveriksi tuon Multicat-vitamiinilisän, josta tulee vitamiineja ja hieman kalsiumia. Multicatin kanssa tarvitaan jodilisä, lisää sinkkiä (saman verran kuin FC'n kanssa) ja D-vitskua (jota voit antaa 1 tbl Multicatin kanssa 1 tbl/vk. D-vitskusta en ole vielä kirjoittanut blogiin, mutta teen siitä jutun sitten kun saan ostettua meille tuota Professorin makeuttamatonta D'tä). Maksakin tulisi olla silloin ruokavaliossa, sillä Multicatissa ei ole paljoa A'ta. :)

      Vitamiinien ja kivennäisaineiden lisäksi tarvitaan omega 3'a eli lohiöljy.

      Toivottavasti ei ollut liian sekavasti kirjoitettu. :D Kissan tarpeet ja ruokavalio määrittävät mitä ravintoaineita tarvitaan lisää ja sen pohjalta valitaan käytettävät lisäravinteet. :) Monivitamiinivalmisteetkaan ei ole ainoa valinta, vaan voit myös koota itse eri pulloista/purkeista puuttuvat, mutta jätän sen nyt käsittelemättä, ettei mene ihan liian sekavaksi. :D

      Jos heräsi uusia kysymyksiä tai jäi jotain mielenpäälle niin vastailen mielelläni!

      Poista
  34. Moi!

    Meillä on kolme leikattua uroskissaa (3v/6kg, 4v/5kg, 4v/4kg), joista yhden huomattiin laihtuneen n. kuukausi sitten. Vietiin katti lääkäriin, eikä Novasta löytynyt mitään vikaa. Eläinlääkäri kuvaili pirteäksi ja hoikaksi/normaalipainoiseksi ja kehui turkkia todella hyväkuntoiseksi. Kissa painoi tuolloin 4,55 kg. Katti tuntui laihtuvan entisestään ja käytettiin uudestaan lääkärissä n. 3-4 vkon jälkeen - oli laihtunut puoli kiloa lisää. Otettiin FiV, FeLV (molemmat negatiivisia) sekä liuta muita verikokeita (munuais- ja maksa-arvot hieman koholla, muut normaaleita), eläinlääkäri ei vieläkään osaa sanoa, mikä Novaa vaivaa. Ell neuvoi kuitenkin tutustumaan raakaruokintaan - tähän mennessä meillä on syöty lähinnä sitä kaupan moskamuroa tai purkkiruokaa, mikä parhaiten pojille kelpaa.

    Oon tässä ite hiiiiirveen noviisi vielä ja yritän parhaani mukaan googlailla tietoa joka puolelta oikeista annostuksista (eläinlääkäri kehotti toistaiseksi pitämään niin paljon ruokaa esillä, kuin kissojen masut vetävät).
    Multicatit on hommattu ja pojat tykkää niistä ehkä hieman liikaakin :D Myös Nutrolin-nimistä ravintoöljyä on kaapissa, mutta
    katit taitavat sitä vierastaa.

    Hain Mustista ja Mirristä hieman raakaruokaa ja ajattelin niitä pikkuhiljaa alkaa syöttämään ja vaihtamaan moskadieetistä raakaruokavalioon. Osaatko neuvoa, mikä saattaisi olla hyvä tahti vaihtaa muro-purkkiruokavaliosta raakaruokavalioon? Keitettyä
    kanaa ollaan annettu n. pari viikkoa ja eilen vaihdettiin raakaan kanaan, kun sain kuulla sen olevan parempi vaihtoehto, kuin keitetty. Murojen kohdalla ajattelin pikkuhiljaa vaihtaa Applawsiin. Toistaiseksi en uskalla kokonaan jättää muroja pois, koska katit ovat aikaisemmin syöneet pääasiassa muroja. Kuulin raakaruokavaliota käyttäviltä kissanomistajatutuilta paljon hyvää Applawsista ja sen korkeasta lihapitoisuudesta.

    Mietin myös pientä "dieettiohjelmaa" helpoittamaan omaa muistamista, mitä on antanut ja minä päivänä ja kuinka paljon, ettei
    esim. tule annettua liikaa kalaa.

    ma - raaka kana + murot
    ti - random elimiä + murot
    ke - sydäntä + murot
    to - kala (silakka tai sardiini) + murot
    pe - raaka kana + murot
    la - maksa/munuaiset/random + murot
    su - sydän + murot

    Tähän vielä lisäksi niitä Apsuksen Multicat-tabletteja 1kpl/pv/kissa ja sillointällöin kanankauloja (kuinka useesti niitä kannattais antaa?) Kuulostaako tää ihan hirveeltä?

    Kiitos etukäteen! Siun blogi on mainio tiedonlähde!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mui!

      Toivottavasti painonputoaminen lakkaa! Otettiinko kisulta kilpirauhasarvoja? Jos laihtuminen jatkuu laadukkaasta ruuasta huolimatta niin kannattaa varalta tsekata sekin.

      Kiva, että Multicat maistuu! :) Sen ainakin pitäisi maistua lohelta ja monet kissat sitä rakastaakin. Onhan Nutrolin lohiöljyä, sitä kun saa myös kasviöljynä, mitä kissa ei pysty hyödyntämään? :) Nutrolin Kissa-versiot on kissoille sopivia, tosin perusversiosta puuttuu EPA-omega 3- rasvahappo, joten kannattaa mieluummin käytttää Seniori-versiota.

      Juu kissa tarvitsee tuoreen ruuan raakana, kypsennys tuhoaa kissalle elintärkeää tauriinia. :) Siirtymä raakaruokaan kissojen mukaan, mutta voi tehdä 1-2 vk ajalla, jos kisut eivät ole herkkävatsaisia ja vaadi pidempää aikaa.

      Applawsin laatu on valitettavasti huonontunut, ennen se oli oikein laadukasta, mutta pussien ulkonäön päivittämisen myötä valitettavasti päivittävät myös sisältöä, alentaen proteiinipitoisuuden alle 40 %'iin siinä missä se ennen oli 47 %. Eli Applawsia ei kannata enää ostaa. Jos kuitenkin haluat syöttää myös kuivaruokaa, Thrive (Musti ja Mirri) ja Power Of Nature (Sydänystävän sivuilta löytyy jälleenmyyjät) ovat laadukkaita valintoja, proteiinia niissä on yli 50 % ja hiilihydraatteja ihan ministi mitä vaaditaan raksujen koossapysymiseen. Äärimmäisen tärkeän nesteensaannin kannalta olisi kuitenkin parempi vaihtoehto syöttää pääruokana märkäruokaa tai raakaruokaa.

      Ei kuulosta lainkaan hirveältä, mutta vaatii kuitenkin tarkentamista laskemisen kautta, jotta saadaan selville kuinka paljon raksuista tulee mitäkin ja mitä tarvitsee vielä täydentää. :) Laskemista vaativat ainakin A-vitamiini, D-vitamiini, E-vitamiini, sinkki, jodi ja kalsium. B-vitamiinia ei ole lisätty Thriveen eikä PONiin, joten sitä kannattaa antaa lisäravinteena automaattisesti.

      Kuivaruuissa on lisätyt ravintoaineet per kg. Saat ne muutettua 10 g muotoon kertomalla luvun 0,010'llä. Sitten vain kerrot saadun tuloksen sillä määrällä mitä syötöt raksuja, esim. 40 g raksuja/kisu olisi saatu tulos * 4. :) Esim. A-vitamiini:

      A-vitskua on Thriven kanassa 21635 IU/kg eli 10 g'ssä on: 21635 * 0,010 = 216 IU.
      Jos syötät esim. 40 g raksuja/kissa/pv niin siitä tulee A-vitamiinia per kisu: 216 * 4 = 864 IU.
      Muutetaan IU mikrogrammaksi (joka on A-vitamiinin mittayksikkö) muuntimen (http://www.etoolsage.com/converter/IU_Converter.asp?toolsort=1500, A-vitamiini on Thrivessä Acetate-muodossa) avulla, saadaan tulokseksi 297 ug A-vitamiinia 40 g'ssä raksuja. :) 4 kg kissan tarve on 63 ug/pv eli isommankin kissan kanssa tuosta määrästä raksuja/pv saatu A-vitsku riittäisi, mutta ei haittaakaan, jos haluaisit antaa hitusen enemmän. Esim. 15 g/kissa/vk broilerinmaksaa voi antaa kylkiäisenä.

      Jos kisut ovat vapaalla raksuruokinnalla, kannattaa laskea arvioitu raksumäärä tai paremmin siirtyä pois vapaasta tarjonnasta ja antaa raksuja ateriana, jolloin voit paremmin kontrolloida kuinka paljon kukin kisu syö (ja lisätä nestettä joukkoon, jotta kisut saavat varmasti riittävästi nestettä).

      D-vitamiinia ja sinkkiä en ole vielä muokannut raakaruokintakirjoitukseeni (pitäisi tehdä se piakkoin), mutta D-vitamiinia kannattaa antaa 0,7-1 ug/painokilo, ihmistutkimuksissa on havaittu D-vitamiinin suurella annostuksella olevan huomattavia terveyshyötyjä. Virallinen D-vitamiinin suositus kissoilla on 0,1 ug/painokilo, mutta tällä estetään lähinnä luiden haurastuminen, vaikka oikeasti D-vitamiini on osallisena mm. immuunipuolustukseenkin. Jos D-vitamiini jää raksuista ja silakasta (silakka on kaloista erinomainen D'n lähde) huolimatta hieman vajaaksi, voit antaa puuttuvan D'n joko ihmisten makeuttamattomista D3-vitamiinitableteista, tipoista tai Apteekin Möller tupla -kalaöljykapseleista (sis. omega 3, D-vitamiini ja E-vitamiini). Sinkkiä taasen kannattaa antaa n. 2 mg/painokilo ja sitä saa lisää ihmisten Biozinkistä, Kelasinista, Professorin sinkistä ja eläinten Biotiini fortesta. :)

      Poista
    2. JATKUU Tuli liian pitkä ja piti pätkäistä :D

      Sitten jos/kun siirryt kokonaan raakaruualle, niin lasket uudestaan mitä tarvitaan lisää ja kuinka paljon. :) Multicatia et välttämättä tarvitse ollenkaan (Multin suosituksesta olen luopunut, sekin päivittyy raakaruokintatekstiin), riippuen toki paljon annat raksuja. Mutta esim. D'vitamiinia Multicatissa on tosi vähän ja jos tarvitset lisää D'tä, Apteekin Möller tuplaa antamalla yhdistyy helposti kalaöljy, D ja E. A'takin Multicatissa on tosi vähän, eli se ei riitä A'n lähteeksi, jos sitä tarvitaan lisää. Multicatille jäisi tarjottavaksi siis enää vain kalsium ja B-vitamiini, mutta raksuissa on kalsiumia niin paljon, ettei välttämättä sitäkään tarvitse lisää. B-vitamiinivalmisteita löytyy hyvällä valikoimalla tai jos tarvitset vielä lisää E'tä 6 kg kisulle, niin Probalansilta löytyy BE-balans, jossa siis vain B- ja E-vitamiineja. Niiltä on saatavilla myös pelkkä B-balans.

      Laskuohjeet löytyvät sivuiltani, Thriven tuoteseloste mm. Mustin ja Mirrin sivuilta, PON-ruuan tuoteseloste kannattaa katsoa valmistajan sivuilta (Cat's country), Sydänystävän sivuilla kun on vanhentuneet tuotetiedot.

      Toivottavasti en vastannut liian sekavasti. :) Jos jokin jäi askarruttamaan tai heräsi lisäkysymyksiä, vastailen mielelläni!

      Poista
  35. Hei
    Olen ahkerasti lukenut sivuiltasi kaiken raakaruokinnasta! Kiitos tuhannesti kaikesta!!!

    Olen tosi huono tietsikoiden kanss bloggaus ym.asioissa. Joten toivon, että saat tämän viestini ja toivon myös hirmusti, että vastaat minulle.

    Sen verran taustastani, että olen 14v Barffanut edesmenneen koirani kanssa ja oli todella palkitsevaa kaikin puolin molemmille! : )
    Kissa minulla ei ole aikaisemmin ollut, mutta nyt olen hankkinut kissan pennun, ja se muuttaa kotiimme ensi viikolla. Kisu on silloin 14vkoa.
    Ehdottomasti siis senkin kanssa aloitamme barffauksen! Kerroin kasvattajalle aloittavani raakaruokinnan hän on maistattanut kisulla viikon verran jotain raakaruoka pötköä ja kisuni on hyrräten sitä syönyt! Se oli kiva uutinen!

    Mutta, siis nyt kysyisin sinulta ruoka määristä. (Olen siis käynyt sivuillasi kaikki keskustelut ym.läpi , ja Ihana kun olet laittanut selvät päiväruokinta ohjeet sivuille, niin ne olen nyt kopionut. Myös sekoituksesi, jota aion itse tehdä myös jossain vaiheessa.
    Mutta miten toimin nyt pennun kanssa, eli voinko antaa samat määrät kaikkea lihaa+sisäelintä+vitamiineja kuin annat omillesikin aikuisille 4kg kissoille? Eli ymmärsin, että koska pentu tarvitsee ravintoa enemmän kasvaakseen, niin samat ruoka määrät kuin aikuisellekkin? Ja rasvaakin vähän enemmän saa olla ruuassa. Vai onko niin?

    Sitten olen tilannut avuksi tähän alkuun Zooplussalta FelineComplettea, koska haluan näin aluksi pennun kanssa korvata sillä luut ruokavaliossa ja myös saada varmuuden vitamiini määristä, että pentu saisi riittävästi kalciumia ym.ravinteita,hivenaineita.. jne.

    Miten suosittelisit sen kanssa mentävän, eli paljonko FCtä annan per pv ja paljonko lihaa+sydäntä? Maksaa sen kanssa ei anneta, ehkä ei pennulle heti uppoaisikkaan..Ja merilevää eikö tarvitse myöskään FC:N kanssa antaa, näin ymmärsin?
    Ja miten paljon annan lohiöljyä,sinkkiä,D3-vitamiinia FC:n lisänä. Tarvitaanko FC:n lisäksi vielä kalsiumia kun kyseessä kasvava pentu joka ei saa näin alkuun luita ollenkaan vain siis lihaa ja sydäntä?

    Entä voiko sille tarjota jo hiirtä, esim pinkkejä ja kuinka usein?, entä jos kisu syö niitä, niin paljonko pinkin lisäksi FC:tä ja muuta lihaa tai sydäntä, siis pinkkipäivänä paljonko?

    Voi ole niin kiltti ja avita minua tässä pulmassa, että pääsen helpoimman kautta pennun kanssa alkuun! Kiitos kauheasti jo etukäteen sinulle ohjeista ja vastauksesta!

    Ystävällisin terkuin,
    Helena
    Onnellinen ensimmäisen kisun omistaja

    VastaaPoista
  36. Hei taas : )
    ....Lisää kysymyksiä edelliseen..
    Kisuni painaa n.1,5kg ja on siis pentu 3,5kk, joten onko oikea lihamäärä päivässä yht. n.45g/pv? (olenko laskenut oikein :/) Entä onko oikea määrä Felini Complettea 1mittalusikka päivässä,(tekisi 0,8g/ päivä)?
    Mutta sitten huomasin pakkausselosteesta, että Felini Completen käyttösuositus on sydämen osalta vain 15% per pv (näin ymmärsin annosteluohjeista, mutta onko sama broilerin sydämmen osalta, vai voiko sitä antaa huoleti, niin sitä ei kerrota). Niin uskallanko tarjota sydäntä enään ollenkaan.
    Kisu suostuu kyllä sydäntä syömään sekä jauheliha ja kivipiirakin menee. Jos annan 45g lihaa päivässä + FCtä, niin paljonko tästä voisi olla sydämen osuus tai kivipiiran osuus? Entä paljonko silloin annan FCtä? Luut ei todellakaan edes mene vielä missään mallissa mitenkään alas..(kaula,siivet)
    Sitten vielä yksi kysymys: FC sisältää 19,3% kalsiumia, joten riittääkö se yksinomaan jos ei ole luita vielä ruokavaliossa?
    Odottelen kovasti tietopankkiasi täällä ja kiitän jo etukäteen! : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mui!

      Olit laittanut aloitusviestin alunperin sähköpostiin niin vastasin sinulle sinne. :)

      Poista
  37. Hei!

    Mihin perustat väitteesi ettei liiasta proteiinista ole terveelle kissalle haittaa? Minun perusterve kissani alkoi voimaan huonosti puolen vuoden luonnonmukaisen ruokinnan jälkeen ja eläinlääkärissä kävi ilmi että kissan veressä oli urea-arvot liian korkeat. Eläinlääkärin mukaan se johtui liian proteiinipitoisesta ruoasta. Kissani joutui syömään 3 viikkoa munuaisvikaisille tarkoitettua ruokaa ja näin urea-arvot saatiin laskemaan. Nyt kissani voi hyvin mutta vieläkin minua puistattaa ajatus että olisinko voinut aiheuttaa sille munuaisvian?
    Tein jonkun virheen ruokinnassa, olkaa te muut tarkkoina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mui!

      Harmi kuulla, että teillä on ollut ongelmia. :/ Minkälaisia oireita kisulla oli ja mitä arvot näyttivät?

      Lihansyöjänä kissan luontainen ravinto koostuu korkeaproteiinisesta ruuasta, hiiren proteiinipitoisuus on yleensä ilmoitettu 20 % tuntumaan eli samaa mitä esim. broilerin reisiliha on. :) Kissan minimiproteiinintarve on National Research Councilin mukaan 3,1 g/painokilo, mutta erään tutkimuksen (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23362342) mukaan kissa tarvitsee proteiinia vähintään 5,2 g/painokilo lihasten ylläpitoon. Vastoin melko yleistä ohjeistusta, edes munuaisten vajaatoiminnassa (alkuvaiheessa) ei tulisi rajoittaa proteiinia, sillä se voi johtaa lihaskatoon, painon putoamiseen ja jatkuvaan nälkään eli toisinsanoen proteiinin puutteeseen. Eräässä tutkimuksessa (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9582959) on todettu, ettei edes 9 g/painokilo proteiininsaanti vaikuta munuaisiin.

      Korkeaproteiinista ruokaa syöville kissoille on normaalia, että kreatiniini ja urea voivat olla koholla (molemmat liittyvät oleellisesti proteiineihin: urea on proteiinien typpiaineenvaihdunnan lopputuote ja kreatiniini liittyy lihasmassaan, joka rakennetaan proteiineilla), joko viitearvojen rajoilla tai jopa hieman ulkopuolella. Sama on todettu myös tutkimuksessa: http://jfm.sagepub.com/content/13/10/698 . Se ei ole kuitenkaan haitallista, kuten ylläkin on todettu. :) Sitten jos arvot lähtevät lipumaan turhan kauas viitearvoista, voi kysessä olla munuaisten vajaatoiminta ja alkuvaiheessa tulisi hillitä lähinnä fosforin saantia (fosforinsiepparin avulla), mikä on vahingoittuneille munuaisille rasite (terveille ei).

      Ihanaa, että kisu on nyt kunnossa ja toivottavasti uskallat vielä ryhtyä raakaruokinnalle! :)

      Poista
    2. Moi!

      Kissani meni vaisuksi, kyyhötti paikallaan eikä halunnut minua lähelleen. Ruokahalu oli koko ajan normaali. En nyt muista urea-arvoja enkä löytänyt eläinlääkärin papereitakaan, mutta ainoastaan urea oli koholla, kreatiini oli normaali.
      En nyt tiedä mitä tekisin. En todellakaan luota kaupan mössöihin, siksi haluaisin jatkaa raakaruokintaa. Olen joskus miettinyt että mistähän (maasta) kissanruokafirmat hommaa lihat ruokiinsa? Meistä ihmisistä tuskin kukaan söisi lihaa jonka alkuperää ei tiedä?

      Poista
    3. Onpa kumma, mutta munuaisista johtuvaa tuo ei ole. :/ Sitten vasta kun munuaiset ovat pahasti vaurioituneet, ne alkavat oireilla ulospäin. Saihan kisu riittävästi vitamiineja päivittäin, kuten B-vitamiineja? Kestikö käytöstä kauan? Jos esim. ummetus vaivaa, niin se voi saada pahalle tuulelle huonon olon vuoksi.

      Teolliset ruuat on tosiaan paljon epävarmempia ravintoarvojensa puolesta, joten sinuna siirtäisin kisun takaisin raakaan. Kannattaa vaikka vielä tarkistaa, että kisu varmasti saa riittävästi tarvitsemiaan ravintoaineita ja kun kisu on raakaruokinnalla, niin tarkkailla vessakäyttäytymistä. :)

      Kissanruokien raaka-aineet tulevat milloin mistäkin valmistajasta riippuen. Esimerkiksi Thriven raaka-ainelähdemaat vaihtelevat, Purrmurr-blogin Anniina on koonnut niistä listan: http://purrmurr.blogspot.fi/2015/03/thrive.html

      Poista
    4. Kissan käytös kesti joitakin viikkoja. Verikokeet otettiin kahdesti, toisella kertaa ne oli normaalit kun oli syönyt munuaisvikaisille tarkoitettua ruokaa. Silloin otettiin myös pissanäyte ja se oli normaali.
      Pitää varmaan uskaltaa kokeilla uudestaan :)

      Poista
    5. Toivottavasti tällä kertaa sujuu hyvin! :)

      Poista
  38. Hei mulla on nyt pieni ongelma. Oon nyt täällä koko päivän laskeskellut kaikenlaista, mutta en saa tuota Aptuksen Multicatin yhtä tablettia täyttämään millään 4 kg kissan minkään vitamiinin tarpeita. Jos otetaan esimerkiksi E-vitamiini, jota on multicatissa 5 mg/g ja yksi tabletti painaa 0,4 g, jolloin yhdessä tabletissa on 2 mg E-vitamiinia, kun 4 kiloisen aikuisen kissan tarve olisi 2,5 mg / päivä. Olenko nyt laskenut oikein? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mui, oikein olet laskenut E-vitskun! Multicat täyttää osan B-vitskutarpeista, mutta osa jää vajaaksi, kuten myös E-vitsku, mutta loppu täydentyy ruualla. :) Esimerkiksi E-vitskua on lihassa 0,7 mg/100 g, jolloin Multicatin kanssa saanti on päivässä ainakin 2,7 mg.

      Poista
    2. AIIIVAN! Ootko muuten lukenut tuolta http://www.fediaf.org/self-regulation/nutrition/ noita kissojen ravintotarpeita? Tuolla sivulla on linkki mikä avaa dokumentin, missä on FEDIAF:n määrittämät ravintoainetarpeet ja se on päivitetty vuonna 2014. Siellä dokumentissa tulee myöhempänä vähän selkeemmin kissan painon mukaan nuo viitearvot ja jos oikein ymmärsin, niin ne suositellut on ehkä hieman korkeemmat kuin tuossa 2006 vuonna julkastussa NRC:n dokumentissa. Mitä mieltä olet noista FEDIAF:n suosittelemista ravintoarvoista?

      Poista
    3. Anteeksi myöhäinen vastaus! Olen joskus aikoinaan käynyt kurkkaamassa FEDIAFin, mutta en ole nähnyt tuota per metabolinen painokilo -tarvetta. Kissoille lasketaan yleensä tarpeet elopainon mukaan, minusta se on myös parempi ja helpompi tapa.

      Esimerkiksi 4 kg kissan metabolinen paino on 2,5 kg. Koska FEDIAFin ohjeet on ruokavalmistajille, ohjeissa on otettu huomioon ravinteiden imeytyvyys eritoten kalsiumin kohdalla ja sen vuoksi nostettu osan ravintoaineiden suosituksia. Esimerkiksi 4 kg kisun metaboliseksi kalsiumtarpeeksi on ilmoitettu 375 mg (NRC'n elopainosuositus 180 mg) ja fosforin 325 mg (NRC 160 mg). A-vitskua FEDIAF suosittelee 4 kg kisulle 62,5 ug (NRC 63 ug) ja D-vitskua saman verran kuin NRC. Jodia FEDIAF suosittelee 75 ug ja NRC 88 ug jne. :)

      Loppujen lopuksi siis suositukset eivät juurikaan poikkea toisistaan, joten helpompi mennä suoraan NRC'n ilmoittamien tarpeiden mukaan ja toisenlaisen tiedon valossa (kuten D-vitsku ihmispuolen tietojen mukaan) nostaa joidenkin ravinteiden annostusta ihanteellisemmaksi. :)

      Poista
  39. Hei,

    muillakin tuntuu olevan munuaisten kanssa ongelmia, löysin netistä (http://www.kissamaailma.net/cgi-bin/yabb/YaBB.pl?num=1265440015) tällaisen tarinan: "...Lululla siis todettiin munuaisten vajaatoiminta viime syyskuussa ja tämän vuoden toukokuuhun saakka oli Renalzin ruokinnalla. Urea oli alkujaan 12,8 kontrollissa 3 kk jälkeen 12,3 ja nyt toukokuun puolivälissä 12,1.

    Nyt ollaan kuitenkin siirrytty pois tahnalta ja kokonaan teollisella ruokavaliolla johon kuuluu raksut ja märkäruoka. Mulle tämä on ollut raskas juttu koska kissat ovat olleet barffilla ja nyt myös Lealla löydettiin korkea urea 14,1.

    Ja molemmat kissani ovat alle 6-vuotiaita. Tässä tapauksessa ell. totesi, että ehkä korkean lihapitoisuuden sisältävä ruokavalio kuormittaa munuaisia vähän liikaakin. Tuntuu ihan uskomattomalta, mutta tuntuu meidän tapauksessa olevan totta..."

    Olkaapa tarkkoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mui! Nuo ovat terveen kissan arvoja. :) Tosi harmi, että eläinlääkäri on tulkinnut asian toisin, mikä on valitettavan yleistä. Viitearvot tuntuvat vaihtelevan ilmeisesti laboratorioittain, toisessa Urean viitearvon yläraja on 10,7 mmol/l ja toisessa 15,5 mmol/l. Ja nämä ovat tosiaan viitearvoja, joten pienet ylitykset eivät ole vielä vaaraksi. :) Sitten kun munuaisissa on häikkää, arvot näyttävät ihan eri lukemia.

      Koska Urea on proteiinien typpiaineenvaihdunnan lopputuote, ruokavalion proteiinipitoisuus tosiaan vaikuttaa arvoihin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että munuaiset olisivat rasittuneita käytöstä, vaan siitä, että siellä on runsaasti jotain, mitä käsitellä. :) Kissa lihansyöjänä nimenomaan tarvitsee runsasproteiinista ruokaa. Urea-pitoisuuteen vaikuttaa myös nestetasapaino ja stressi. Yksistään Urea ei täten sovellu munuaisten toimintakunnon mittariksi, vaan arvioinnissa tulisi tarkastella myös muita arvoja.

      Poista
  40. Moikka!

    Ensinnäkin suuret kiitokset kaikista tähän aiheeseen liittyvistä teksteistäsi!! :) On aivan mahtavaa, että tästäkin aiheesta saa jo näin paljon tietoa!

    Meille on tulossa ensi viikolla uusi kissanpentu ja edellisen kissamme kohtalon takia olen päättänyt ainakin yrittää raakaruokintaa uuden kissan kanssa. Edelliselle kissalle siis muodostui alle 2vuoden ikään mennessä erittäin suuri määrä virtsakiviä, jotka tukkivat virtsatiet. Syytän siitä huonoa, kuivamuona painoitteista, ruokavaliota ja sitä virhettä en tahdo toistaa (vaikka syy olisikin ollut joku toinen).

    Tahdoin kysyä sinulta, oletko perehtynyt Nutrolinin tarjoamaan kissan ravintoöljyyn? Onko siitä mitään hyötyä raakaruokinnassa?
    Yritin selailla aiheita ja kysymyksiä läpi, mutta en huomannut mitään mainintaa ko. öljystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mui!

      Onnea tulevasta pennusta ja ihanaa, että pentu pääsee raakaruokinnalle! :) Raakaruokinta tukeekin myös virtsateiden hyvinvointia tarjoamalla nestepitoista ja eläinperäistä ruokaa, mitkä auttavat pitämään virtsan pH'n oikeana, jolloin kiteitä ei pääse muodostumaan.

      Nutrolin Kissa -sarjan Seniori-versio on varsin hyvä tuote kaiken ikäisille kissoille. Perusversiota ei kannata käyttää, sillä se ei sisällä EPA-rasvahappoa. Seniorissa(kin) on tosin mukana kasviöljyä, kannattaa mieluummin suosia kokonaan eläinperäisiä valmisteita. :)

      Poista
  41. Kiitos erittäin kattavasta tietopankista, aloin etsimään tietoa raakaruokinnasta, ku itselläkin on kissa, jolla ollut toistuvia virtsakivivaivoja. Kaikkea tekstiä en jaksanut lukea, tuli uupumus lukiessa, pahoittelen. Minulla on kaksi 7-vuotiasta kissaa, joista toisella siis vaivoja, toisella ei, mutta ruoka-aineallergisena sekin varmasti hyötyisi raakaruokinnasta. kissat ovat syöneet tähän asti hyvin lihapitoisia märkäruokia (pääasiassa Applawsia) sekä tosiaan lääkeraksuja (sulattavia tai nk. ylläpitäviä).
    nyt siis oma Luottamus nk. lääkeraksuihin on mennyt, haluan jonkin luonnonmukaisen ratkaisun asiaan. Etenkin nyt, kun sanottiin, ettei kissani saa enää edes syödä pyydystämiään hiiriä (on mahtava hiirikissa, saa niitä kiinni kun ulkoilemme valjaissa), koska kuulemma saattavat nostaa virtsan ph-arvoa. minusta ne ovat kissalle luontaisinta ruokaa, kunhan tosiaan pidän myös loissäädön ym. kunnossa. Joten haluan nyt siirtyä raakaruokintaan, johon uskon näiden kommenttien perusteella nyt.
    Mutta blondi kun olen, niin kaipaisin sellaisia todella helppoja ja yksinkertaisia ohjeita miten homma tehdä mahdollisimman yksinkertaisesti, ja kuitenkin kissan kannalta tarpeeksi hyödyttävästi. Jonkinlainen rautalankamalli, siis. :)
    Tyyliin:
    - kolme kertaa viikossa keitettyä kanaa, kerran vaikka jotain muuta, mitä
    - anna kerran viikossa raakaa kananmunakeltuaista
    - anna kerran viikossa, vaiko joka päivä?tätä ja tätä ravintolisää
    jne.
    Jos siis vain mahdollista?Uskon, että auttaisi muitakin tollukoita, joiden ajatukset menee todella šekaisin näistä pitkistä ohjeista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mui! Olit laittanut sähköpostiakin, vastaan sinulle sitä kautta huomenna! :)

      Poista
  42. Hei mun kissa ei suostu syömää eläinkaupast ostamii raakalihapalleroita. Varmaa ku se on niin mössöö tai sit se on possu. Haluisin kokeilla vähän keittää sitä mut siin on seassa luuta voiko sitä keittää silloin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis mun kissa ei ehkä tykkää possusta :D tai sit jist sellaset mössölihasta. Kanaa syö ku oon antanu raakana ja sydämii ja naudanjauhelihaa vaa vähä keitettynä muuten ei maistu.

      Poista
    2. Mui! Ei kannata keittää kun luuta on mukana, mutta voit totuttaa makuun hissukseen sekoittamalla sitä aluksi vain ihan vähän tutun ruuan joukkoon ja kun pikkuhiljaa nostat pullien osuutta ruuasta. :) Raakaruokapullat kannattaa kuitenkin pitää korkeintaan pienenä osana ruokavaliota, sillä niistä jää uupumaan tärkeä hammastyö.

      Poista
  43. Hyvä kirjoitus! Kiitos!

    Kissojen raakaruokinnasta on edelleen kohtalaisen vähän tutkittua tietoa. Itse olen ruokkinut 2,5v norskini pennusta saakka raa'alla.
    Kissa on pysynyt terveenä ja hampaat loistavassa kunnossa. Turkki suorastaan kimaltaa, eikä oikeastaan edes takkuunnu.
    Pääasiassa ruokana broilerin palalihaa, kivipiiraa, sydäntä, maksaa, possun maksaa ja sisäelinseosta, possun ja naudan sydäntä, possun ja naudan palalihaa, kananmunaa, kalaa.. Sekä tietenkin hiiriä. Pinkit ja noin 20g hiiret menevät parhaiten.
    Itse tilaan hiiret yksityisen hiirikasvattajan kautta ja sillä tapaa saanut hyvälaatuisia pakastehiiriä, jotka kissalle kelpaavat. Eläinkaupan kautta parhaimmillaan hinta 3,60€/kpl, joten ei ihan kauhean usein tule sieltä ostettua.
    Omalle kissalleni kalkkuna ei ole missään vaiheessa kelvannut missään muodossa, samoin jauhettu lohi ja valmis raakapullat jäävät kuppiin. Luuta ei ruokavaliossa ole mielestäni riittävästi, mutta kuitenkin säännöllisesti. Koirani saavat raakoja luita ja niitä kyllä kissakin saa pureskella tarpeensa mukaan.
    En todellakaan vaihtaisi teolliseen ruokaan! Ei siihen kyllä suostuisi kissakaan. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tykkäsit! :)

      Harmillisen vähän on tosiaan, olisi mahtava, jos sitä alettaisiin tutkimaan enemmän etenkin nyt kun raakaruokinnan suosio jatkuvasti lisääntyy eli kysyntää tiedolle selkeästi olisi. :) Myös ihan yleisesti olisi hienoa saada täsmällisempää tietoa kissojen hyvinvointia tukevista ravintoainesaanneista, mm. sinkin ja D-vitamiinin osalta.

      Kiva kuulla, että kisu on päässyt raakaruokinnalle heti pentuna ja että vaikutukset ovat nähtävillä! :) Norankin karva, toki vähän eri asia kun curleilla on vain vähän aluskarvaa, vaatii todella vähän hoitoa ja se on ollut aina tosi hyvässä kunnossa, takkuja on tullut ainoastaan kaulurialueelle nyt kun kauluri on kasvanut ja ne takut on olleet tosi helposti selvitettävissä. :)

      Ihanaa, että hiiretkin maistuu! Minullakin on ollut tapana suosia yksityisiä ja ostaa hiirut läheisestä yksityisestä eläinkaupasta, jossa hiirut tulee liikkeen omistajan omasta kasvatuksesta. Tällä hetkellä meillä on kuitenkin Vauhti-Raksun tukkuhiiriä kun ostin niitä syksyllä kokeeksi halvan hinnan vuoksi. Eläinkaupoista löytyy tosiaan välillä ihan hirmuisia riistohintoja, kuten tuo 3,60 €, huhuh! :o Täällä aikuinen 20 g hiiri maksaa tuossa käyttämässäni eläinkaupassa 2,50 €. Yli 40 g hiirut on sitten 3,50 € ylöspäin, mutta ainakaan Haiku ei pysty niin isoja syömään ilman, että tulee paha olo.

      Eikö kisujen omat lihaiset luut siis maistu vai miten ei ole riittävästi? :/ Broilerinkaula tarjoaa erinomaista pureskeltavaa, mutta broilerinsiipi on yleensä enemmän kissojen suosiossa. Siivestä minusta annostelu on helpompi tehdä jauhetulla siivellä kun kokonaisessa luu ei ole jakautuneena tasaisesti. Jos kuitenkaan siivetkään ei maistu, voit korvata lihaiset luut kokonaan kalsiumlisällä. Esim. Calphosum D tai Kalkvita. :) Kalsiumia olisi tärkeä saada riittävästi päivittäin.

      Poista
  44. Hei, oon niin uuno laskemisen suhteen, että aattelin kysästä täältä, jos vaikka on mahdollista saada apua. Kissani on nyt siirtymässä lähemmäs raakaruokintaa, sillä laadukkaiden, molemmille kissoille kelpaavien purkkiruokien etsintä on kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Oon tutkinut sivuja ja laskeskellut (huonosti) sitä mitä kaikkea tarvitsisin. Koska Applawsin kuivaruoka menee meillä hyvin kaupaksi ja oon ollut iloinen, että toinen pennuista syö edes sitä hyvällä ruokavaliolla, ajattelin syöttää sitä lisänä.
    Toivottavasti laskin oikein, sillä laskelmieni mukaan aika hyvin kaikkea muuta mainittua näin syövät kissat saisi, mutta B-vitamiini ja kalsium jäisi vajaaksi. Eli olenkohan laskenut oikein, kun vain noita kahta jäin pohtimaan, vai saatankohan kissani puutostilaan. Apuna käytin muuntajaa, jonka bongasin täältä blogista.
    Lohiöljyä on ollut ruokavaliossa lisänä koko ajan ja silloin tällöin kananmunankeltuainen.
    Vielä ainakin toistaiseksi haluaisin pitää kuivaruoan mukana, kun sitä on olemassa kuukausiksi eteenpäin ja toinen kissani on syönyt aika pieninä määrinä kaikkea muuta. Ovat vielä vasta 2,5 kiloisia kumpainenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mui!

      Anteeksi kun vastaaminen kesti! Mahtavaa, että kisusi saavat raakaruuan isommaksi osaksi ruokavaliota ja että olet laskeskellut jo saanteja! :)

      B-vitskuja on tosiaan hyvä lisätä Applawsin kanssa, sillä niitä ei ole siihen lisättynä. Myös D-vitskua (pennulle kannattaa antaa mieluusti tuota korkeampaa 1 µg/painokilo/pv -määrää, jotta vastustuskyky varmasti kehittyy vahvaksi) ja sinkkiä on hyvä saada lisää (voit antaa vaikka suoriltaan 2 mg/painokilo/pv lisäravinteena) ja riippuen paljon kisut syövät raksuja päivässä ja mikä kisujen oletettu aikuispaino on, niin jodillekin voi olla tarve. Sama koskee myös kalsiumia + kuinka paljon lihaa kisut syö. Kaikki tarpeet lasketaan tulevan aikuispainon mukaan. :)

      Luontaisesti säilötyn kuivaruuan, kuten Applawsin, heikkous valitettavasti on, että rasvat härskiintyvät nopeasti. Pussin syöttämiselle suositeltu aika pussin ensimmäisen avaamisen jälkeen on n. 2 kk, kalapohjaisille sitäkin vähempi, sillä omega 3 on se, mikä härskiintyy nopeiten. Jos syötät kuukausia vanhoja raksuja, niissä on harmillisesti rasvat jo heikkolaatuisia. Jos raksut ovat vielä varsin tuoreita, kannattaa yrittää myydä tai lahjoittaa niitä vähemmäksi. :)

      Riippuen syödystä raksumäärästä ja miten ne kohtaavat kisujen tarpeet, saattaa kuitenkin olla helpompaa olla käyttämättä raksuja ainakaan vitskulähteenä ja lisäravinteita tarvitaan joka tapauksessa. Monesti raksut aiheuttavat nirsoilua, joten hyvällä tuurilla purkkiruoka alkaisi maistumaan raksujen jäädessä pois, jos haluat jatkaa puoliraakaruokintalinjalla. :)

      Poista
  45. niin eläinlääkärit kuin eläintenystäväkin ovat kaikki erimieltä, oikeasta kissan ruokavaliosta.
    Markettien ruuista on ihan pakko kuitata että jossain vaiheessa kissoille tuli stoppi, ei kevannut ei niin kuiva kuin ei märkäruuatkaan, yksi kallis ruoka ainostaan, ja toisaalta marketin ihmisten ruuat siis lihat kävivät kaupaksi. Naturel lihaa on alennuksessa ja kun se laittaa saman tien pakkseen kaupsta tulessa on halvempaa kuin kaupalliset eläinlihat. uutenkin auttaa luonto ja elämiä kun ostaa pois hukkaan menevät lihat kaupasta. Ja ne kaupat jotka myyvät eläimille grilliin tarkoitettuja maustteuja lihoja voi mun puolesta ilmottaa eläinsuojeluun .... Orimattilasta löytyy ainakin yksi. Kakki joilla on eläiia ei tiedä mausteiden haitoista ja liikasuolaisuudesta, tai pitää kauppiasta auktoriteettinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kaikki jolla on eläimiä eivät tiedä mausteiden haitoista ja liikasuolaisuudesta tai pitävät kauppiasta auktoriteettinä.

      Poista
    2. Kiistoissa yleensä vallitsee harmillisesti myös tietämättömyys, kuten markkinoinnin luomat väärät todellisuuskuvat ja koulutuksen puute. Esimerkiksi eläinlääkäreiden keskuudessa on yleistä, ettei ravitsemusta juuri opeteta, vaan mennään sponsoreiden (Royal Canin, Hills yms) puolueellisilla opeilla, jolloin tottakai myös ruokintasuositukset perustuvat näiden merkkien tarjontaan.

      Mahtavaa, että teillä on siirrytty markettiruuista raakaruokaan! :) Vaikka kilohinta onkin raa'assa lihassa isompi, sen syöttäminen tulee silti halvemmaksi täyttävyyden ja terveellisyyden vuoksi kun ruokaa kuluu vähemmän eikä kissa pääse sairastumaan elintasosairauksiin, ainakaan helposti. Muistathan lisäravinteet ruokinnassa. :)

      Poista
  46. Meidän emäntä on taas viihtynyt lähes koko päivän teidän blogissa, opiskelemassa juttuja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että teidän mami on viihtynyt noin hyvin! :) Makoisia raakailuhetkiä!

      Poista
  47. Kiitos ihan mahtavasta tietopaketista! Meillä vajaan vuoden ikäinen tyttökisu päätti jokusen aikaa sitten kieltäytyä kokonaan teollisesta ruoasta, joten raakaruokinnalla ollaan menty nyt reilun kuukauden verran. Tyttö ei kuitenkaan suostu syömään mitään luisia lihoja. Olen nyt antanut 1/3 mittalusikallista Avital Calcium -jauhetta päivittäin, ja silloin tällöin yrittänyt tarjota luista kalkkunanjauhelihaa (joskus suostuu syömään, yleensä ei). Tuleekohan siis kalsiumintarve tyydytettyä tuolla jauheella? Vai onko kisulle jotenkin saatava kuitenkin luisia lihojakin?

    Kiitokset kamalasti, jos viitsit vielä vastata näinkin vanhaan postaukseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tykkäät ja toki vastailen! :) Poinsit kisulle hyvästä valinnasta. ;) Ja toki mamille, joka kuuntelee kisun toiveita tässä asiassa. Oletko kokeillut broilerinsiiipeä? Se on yleensä kissoille maistuva (paloina tai jauhettuna), broilerin ja kalkkunan luinen jauheliha on kuivempaa, joten niitä ei ehkä ole niin mukava syödä. Siipi voittaa myös usein kaulan maistuvuudessa.

      1/3 mittalusikallista Avitalia sisältää 338 mg kalsiumia eli virallinen tarve täyttyy. :) Kalsium:fosfori -suhde on ihanteellinen 1,2:1, mutta pienet heitot suuntaan tai toiseen on ok. Yli 1,5:1 kuitenkin vaikuttaa jo fosforin imeytymiseen eli niin ylös ei kannata päästää suhdetta. Lihassa on keskimäärin 200 mg fosforia (plus miinus riippuen eläimestä ja osasta) per 100 g.

      Luut olisi ihanteellista pitää mukana, sillä niistä saadaan myös mm. magnesiumia, mutta jos ei kertakaikkisen maistu, niin voi mennä pelkällä lisäravinteellakin. :)

      Poista
  48. Kiitos suuresti kattavasta ohjeesta! Tästä on ollut suuri apu. :) Meillä ollaan nyt noin kaksi viikkoa syöty aika pitkälti näiden ohjeidesi mukaan. Ennenkin ruokavalioon on kuulunut liha, mutta paljon myös murot. Nyt murot on jätetty pois ja lihavalikoimaa on laajennettu ja otettu vitamiinit mukaan ruokavalioon.
    Kuitenkin huolenaihettakin on. Molemmat kissani ovat aina ennen käyneet laatikolla ulostamassa noin kerran päivässä tai parissa. Toinen käy nyt noin 2-3 päivän välein, mutta toisella väli on kamalan pitkä. Onkohan se normaalia kun siirrytään raakaruokintaan? Voiko vatsalla kestää tottua siihen tällä tavoin? Uloste on normaalia ja kissa on oma pirteä, leikkisä itsensä. Vai pitäisikö jo todenteolla huolestua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että on ollut hyödyksi ja tosi mahtavaa, että kisut ovat päässeet kokonaan raa'alle! :) Raakaruokailussa on normaalia, ettei uloste tule joka päivä, sillä laadukas raakaruoka hyödynnetään sen verran tehokkaasti, ettei ulostemassaa kerry samalla tapaa kuin teollisen kanssa. 1-2 kertaa viikossa kakkaaminen voi kuitenkin kieliä ummetuksesta. Oletko nähnyt ulostustilanteita, tuleeko kakka vaivattomasti ulos? Annatko lihaista luuta ja muuta kalsiumia silmämääräisesti vai puntarin mukaan?

      Poista