maanantai 28. marraskuuta 2016

Eläinlääkärissä taas

Mikä voi olla todennäköisyys, että talouden kahden eri kissan kanssa joutuu käymään eläinlääkärin juttusilla eri syistä saman kuukauden aikana? Alkukuun puolella koettiin Noran yhtäkkiä alkanut virtsatulehdusoireilu ja viime perjantaina Haiku lopetti syömisen.

Perjantaiaamuna ja päivällä ruoka maistui vielä normaalisti, mutta iltapalaksi annettua isoa kalkkunanfileepalasta tyttö ei alkanut syömään. Mikä on hyvin harvinaista Haiku-ahmatille, joka normaalisti tilaisuuden tullessa kävisi napsimassa kavereidenkin ruuat omiensa päälle. Tarjosin samaa ruokaa myös seuraavan päivän aamupalalla, ei maistunut. Päiväruuaksi saatu broilerinjauheliha sentään kelpasi, joten kurkkasin suuhun, ettei siellä ole mitään tulehdukseen viittaavaa. Toinen puoli punoitti hitusen, mutta minusta punoitus näytti samalta minkä vuoksi olen joskus vienyt Haikun lääkäriin ja diagnoosina on ollut "hieman ärtyneet ikenet, ei tulehdusta". Päiväruoka oli ainut, mikä Haikulle kelpasi lauantaina.

Sunnuntaina aloin jo huolestua tosissaan kun ruoka ei vieläkään maistunut. Meille oli tulossa vieraita juhlapöytään, joten ostin kisuillekin spesiaaliherkkuna lohta. Sekään ei kuitenkaan maistunut Haikulle, ainoastaan kuivatut lohiherkut menivät. Nekin nihkeästi. Sunnuntaina Haikua ei kiinnostanut suuremmin edes tulla keittiöön ruoka-aikaan ja kun tarjosin varalta ruuan toiseenkin huoneeseen Haikun yksityiseen käyttöön (Haiku väisti tosi herkästi Noraa keittiössä eikä ainakaan yhdellä aterialla suostunut tulemaan keittiöön Noran ollessa siellä, vaan kuikuili keittiöön eteisestä), ei maistunut silloinkaan. 

Mietin ummetuksen mahdollisuutta ja sen vaikutusta ruokahaluun. Haiku ei aristellut vatsaa, mutta vatsa tuntui aika kovalta huomioonottaen, että Haiku oli syönyt 2 vrk aikana vain 50 g ruokaa.

Lähdin apteekkiin hakemaan parafiiniöljyä, mutta se oli loppu. Otin sen sijaan kissanmallasta ensi hätään, valmiina menemään heti seuraavana päivänä toiseen apteekkiin parafiinietsintöihin, jos mallas ei auta.

Puhelinkuva.

Tänä aamuna pääsin näkemään vessatilanteen, jättikakka tuli vaivattomasti ulos ja ulosteen koosta päätellen siellä tosiaan oli ollut jonkinlainen jumi. Haikun ruokahalu palasi heti (tyttö alkoi syömään ilmaa ja liikuskeli kiinnostuneena keittiössä) ja liikkeisiin tuli enemmän keveyttä. Silti tarjotessani helpostisyötävää jauhelihaa ja märkäruokaa, Haiku söi tarjotusta märkäruuasta vain osan, max. 15 g.

Eilen illalla apteekkireissun jälkeen olin muuttunut jo aika hysteeriseksi ja käpälöin Haikun suuta vähän väliä, joko miettiessäni kipuvaihtoehtoja tai antaessani kissanmallasta. Huomasin näiden aikana yhden hampaan ikenen kohdalla patin, jonka google kertoi olevan joko harmiton rasvapatti tai hammasjuuritulehduksesta seurannut märkäpaise. Haikun oireet viittasivat enemmän märkäpaiseeseen ja ummetuksen poistumisen jälkeen jatkunut syömättömyys vahvisti sen.

Varasin ajan meidän luottoeläinlääkärille 100 km päähän, sillä siellä on laajemmat tutkimusmahdollisuudet kuin lähialueella ja koska luottolääkäri on luottolääkäri.

Pääsimme käymään heti samana päivänä ja eläinlääkärin vastaanoton valaistus paljasti karun totuuden: Haikun toinen poski oli kuin eri suusta: täynnä hammaskiveä, punoittavat ikenet ja se paistava märkäpaise. Toinen poski, se millä Haiku tykkää paloitella ruuat, taasen oli ihanteellisessa kunnossa: ei hammaskiveä ja vaaleat ikenet.

Diagnoosina Haiku sai suutulehduksen ja yhden hampaan juuritulehduksen. Eläinlääkäri sanoi heti, että se hammas tulee poistaa. Sitä ei kuitenkaan tehdä ennen kuin märkä on saatu poistettua, joten tyttö on nyt 2 vk antibiootti- ja kipulääkekuurilla, jonka jälkeen hammas poistetaan ja katsotaan samalla tarkemmin muiden tilannetta. 

Se hammas tai pikemminkin ien on ollut hampaidenharjauksenkin kannalta aika ongelmallinen, joten poistotarve ei tullut suurena yllätyksenä. Eläinlääkärinkin mukaan kyseinen hammas ei yleensä ole se, joka ensimmäisenä poistetaan. 

Haiku sai eläinlääkärin luona tämänpäivän lääkkeet ja huomenna alkaa kotihoito.

Kotimatka sujui paljon tulomatkaa hiljaisemmin. Puhelinkuva.

Lääkkeiden vaikutus alkoi näkyä kotiintultuamme, mutta Haiku ei siltikään syönyt koko lautasellista loppuun. Lääkkeiden annosta oli tässä vaiheessa n. 3 tuntia.

Oli tosi huojentunut olo kotiintullessa kun tytön kivut on nyt (toivottavasti) saatu kuriin. Pikaisia paranemisia mussu ♥

PS. Kerroin luottolääkärillemme Noran virtsatulehdusoireilusta ja hän sanoi, että talven kylmyys lisää sellaista oireilua melkein epidemiamaisesti kun kissat tykkäävät istuskella ikkunalaudoilla ja muissa kylmissä paikoissa. Kylmyyttä olin itsekin miettinyt alunperin, meidän parvekkeenovi vetää ja kylmän tuntee jopa metrin päässä seisoessa.

26 kommenttia:

  1. No huh, parane pian Haiku! - Pepsi ja Max

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kotikuuri onnistuneesti ohi, nyt odotellaan hampaanpoistoa. :)

      Poista
  2. Toipumista Haikulle, hammasvaivat ovat ikäviä! :(

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos, märkä saatiin poistettua ja maanantaina poistettaan hammas!

      Poista
  4. Voi rassua ja kurjaa että teillä on ollut nyt sairastamista monenlaista. :( Toivon pikaista paranemista ja tiedän miten hurja olo voi tulla kun kissa ei vaan halua syödä (koettu tämän vuoden keväällä eikä syytä sitten edes kunnolla löytynyt, ruokahalua lisäävällä lääkkeellä päästiin tilanteesta ohi eikä sitten ole onneksi ollut ongelmia).
    Olen jo pitkään seurannut blogiasi ja se on minulle melkein kuin käsikirja jolla yritän selvitä tämän meidän kollipoikamme allergia- ym. kuvioista. Meillä on menossa eliminaatiodieetti jossa tuntuu ettei päästä millään eteenpäin kun aina tulee jotain joka sotkee testin (sairastuminen syömättömyyteen jolloin oli pakko syöttää mikä vain alas menee + lääkkeet ja niiden lisäaineiden mahdollisesti tekemät oireet, vuosirokotusaineen lisäaineiden ehkä tekemät oireet, testattujen lisäravinteiden tekemät oireet tai sitten tyyppi pääsee syömään tyyliin sohvan alle unohtuneen vanhan namin joka on väärää proteiinia). Etenkin kun meillä oreina on mahan ja takajalkojen karvojen nuoleminen pois, tassujen anturoiden pureskelu ja nuoleminen sekä mahaan yhteen kohtaan ilmestyvä punainen pilkku, joka tulee sitten vasta kun on viikko syöty jotain testattavaa. Mistään ei siis näe nopeasti oireita vaan kissaa saa tarkkailla ainakin yli viikon että jotain alkaa näkyä. Ja aina kaiken jälkeen pitää odotella vähintään reilu 2 vkoa että oireet taas laantuvat ja voi edes alkaa harkita jotain uutta testattavaa. Tätä taistelua ollaan menty nyt jo yli vuosi, jolloin vihdoin saatiin edes selville että ilmeisesti kyse on allergiasta (käytiin kaikki röntgenit ja labrakokeet pariinkin kertaan eikä mitään muuta syytä nuolemiseen ja tassujen anturoiden normaalia suurempaan pureskeluun löytynyt ja kun sitten alettiin eliminaatiodietti, oireet alkoivat kadota eli bingo, allergikko/atoopikkohan se meillä).
    Teidän tarinanne ovat myös olleet henkinen tuki kun joskus tuntuu että usko loppuu kaiken kanssa. Teillä ei ole ollut helppoa, mutta silti olette selvinneet eteenpäin vuodesta toiseen ja nauttineetkin elämästä siinä ohella. Kiitos, kiitos, kiitos siis tässä kohtaa ihan kaikesta, olen saanut sinulta myös hurjasti hyviä vinkkejä ja päässyt itsekin sisään kissan ravitsemukseen ja siihen mitä se tarvitsee.
    Voimia teille kaikkeen ja täällä siis ollaan niin sanotusti samassa veneessä ja hengessä mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin kiitos kommentistasi, ihana kuulla, että meidän kokemukset ovat olleet avuksi ja tukipylväs vaikeina aikoina. Mikään ei ole kurjempaa kuin käydä vaikeita asioita läpi yksin ja teilläkään ei näytä olevan ollut lainkaan helppoa. :( Meillä on onneksi ollut sen verran tuuria allergikkojen kanssa, että oireet tulevat ja häviävät nopeasti, joten voimme nopeaa siirtyä seuraavaan, jos jokin ruoka tai lisä ei sovikaan. Jopa pikakelauksella Noran eliminaatiossa meni vuosi, joten varmasti olisi mennyt vähintään tupla-aika, jos olisi pitänyt mennä pidemmän kaavan kautta. Kovasti tsemppiä ja voimia teille, niin tiedän mitä jatkuvien epäsopivuuksien ja hidasteiden aiheuttama turhautuminen on. Ja se energia mikä menee kissan tarkkailuun ja sen voinnista murehtimiseen. Mutta teillä on ilmeisesti löytynyt ainakin jokin sopiva pohja ja se on hyvä juttu. Toivottavasti löydätte pian pakilat tasapainoisen ruokavalion koostamiseen! :) Voimia teillekin ja iloista joulunodotusta koettelemuksista huolimatta!

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos! Haiku on jo onneksi käytökseltään oma itsensä ja maanantaina saadaan huono hammas pois!

      Poista
  6. Pikaista paranemista Haikulle! Erityisen ikäviä nuo kissojen sairastelut, jos osuvat tosi lähekkäin toisiaan. Toivottavasti kissat pysyisivät tämän jälkeen terveinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan tosiaan, että nämä yllätyskäynnit olisi nyt tässä. :/

      Poista
  7. Olipa ikäviä päiviä! Mutta onneksi nyt suunta parempaan.

    VastaaPoista
  8. Voi Haikua, hammasvaivat ovat ikäviä ja kivuliaita. Onneksi nyt on lääkitys päällä ja hampaan poisto vie kivut taivaan tuuliin. Halipusurapsut Haikulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli melkoisen kipeä kun vasta 3 pv antibiootin ja kipulääkekuurin alkamisen jälkeen Haikulle alkoi maittaa ruoka tutuissa määrin. :/ Mutta nyt Haiku on käytökseltään oma itsensä, leikkii muiden kanssa ja yrittää rohmuta jämäruokia. Varon kuitenkin hampaita ja tyttö onkin saanut olla nyt mahdollisimman vähäisellä hammastyöllä, ettei hammas kipeydy uudestaan ennen sen poistoa.

      Poista
  9. Voi hammashommat :( PIkaista toipumista Haikulle !

    VastaaPoista
  10. Me ollaan käyty netissä kovin harvakseltaan viime aikoina ja olipas täällä kurjia tapahtumia:( Onneksi söpöneiti-Haikuliinin vaiva paikantui ja tulehdus hoitui lääkkeillä! Vielä ilmeisesti hampaanpoisto edessä? Tsemppiä!<3
    -Tidi&T

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, maanantaina on poisto. :) Viimeinen antibiootti- ja kipulääkepäivä oli eilen ja nyt mennään entistä pienemmällä hammastyöllä ettei kipeydy uudestaan ennen poistoa. Jo kuurin aikana paloittelin lihanpaloja helpommin syötäväksi. Tänään käyn hakemassa Mustista ja Mirristä "vellilihaa" poistotoipumista varten. :)

      Poista
  11. Voi harmi :( Onneksi sentään saitte nopsasti lääkkeet ja toivotaan että Haikun suu paranee vikkelään! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan! <3 Jännittää kyllä jääkö hampaanpoisto yhteen hampaaseen vai vaatiiko joku naapureistakin poistoa. :/

      Poista
  12. Voi toista, toivottavasti ei Haikulle myöhemmin ole enää tullut hammasvaivoja. Meidänkin täytyisi viedä kissa eläinlääkäriin. Sillä myös on ongelmia hampaiden kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hammasvaivat kissoilla on niin yleisiä... :( Haikulta on poistettu toiselta puolen suuta melkein kaikki hampaat, toisella puolen on kaikki jäljellä.

      Poista