keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Meillä asuu kissoja

Kissat eivät ole koristeita asunnossa, vaan asunnon sielu. Meillä sielu näkyy huonekaluissa ja minussa, mitä äitini jaksaa kauhistella. Minusta taasen on hienoa että kissojen olemassaolo näkyy, oli se sitten repaleisia tekstiilejä tai karvoja takissa ja tuolien pehmusteissa. En näe mitään syytä peitellä kissojeni olemassaoloa rullaamalla kissankarvat takista kun niitä siihen ilmestyy (toki aina välillä täytyy, mutta ei siitä mitään hyötyä ole) tai rajoittamalla kissojen riehumisia etteivät kuluta huonekaluja. Moni t-paitanikin on saanut kärsiä Rakun olkapäähyppelyistä, vaikka kissojen kynsiä leikonkin.

Kissankarvatakki

Meillä on Haikun jäljiltä repaleiset sohvanreunat, mikä minusta on ok. Toki olisin ollut iloinen jos Haiku ei olisi sohvaa uusinut mieleisekseen ja kiellän aina kun saan kissan kiinni itse teosta, mutta en myöskään jaksa kuluttaa energiaa asian vatvomiseen. Minusta on vähän höpöä ottaa kissa tai ylipäätään asunnossa vapaana kulkevaa eläintä, jos on tarkka siitä että kaikki on tiptop ja huonekaluissa nähdään hintalaput yhä käyttöönoton jälkeenkin. Vaikka olenkin järjestelmällinen, sellaiseen minulla ei ole energiaa. Kun tavara on ostettu kissatalouteen, on ihan turhaa yrittää estää kissaa menevästä sohvalle tai raapimasta sitä, jos se niin haluaa. Kissankarvoilta ei voi välttyä, jos kissa ei mene sohvalle, niitä kulkeutuu vaatteiden mukana. Jos kissa mieltää sohvan raapimapaikakseen, miten estät raapimisen kun et ole kotona? Toki sohvat voi suojata, mutta onko se sohva hintansa arvoinen, jos se pitää peittää ettei siinä näkyisi elämisen jälkiä? Ja koulutuksella voi saada kissan luopumaan sohvan käyttämisestä raapimapaikkana, mutta entä riehumisesta seuraavat kynnenjäljet esim. nahkasohvissa?

Haiku uusinut sohvaa

Meillä myös käytetään sänkyä leikkikenttänä. Se onkin Rakun lempileikkipaikka, siellä ne parhaimmat leikit, kuten huiskalelun saalistus sen kurkistaessa peiton alta milloin mistäkin, leikitään ja yleensäkin pomppuleikkeihin osallistutaan riehakkaimmin sängyssä. Onkohan pehmeällä alustalla siihen vaikutusta. Välillä pompuissa on niin paljon vauhtia että kissaparka lentää yli laidan. Mutta jos kissat tykkää, niin tykkään minäkin. Vauhdin hurmassa moni lakana on saanut haavoja, mutta ei se minua haittaa. Minun ja kissojen ja harvojen yövieraiden lisäksi rikkoontuneet lakanat näkee vain pyykkitupalaiset. No sweat vieläkään.

Välillä lakanat saa haavoja

Haiku on myös merkannut kynsillään keittiöpöydän kissojen omistamaksi. Ei haittaa sekään. Moni saattaisi kauhistella miten huolettomasti meillä suhtaudutaan kissojen aiheuttamiin tuhoihin, mutta itse taasen en ymmärrä sitä näkökantaa, että kissan ei anneta olla kissa tai kaiken kanssa ollaan ylivarovaisia, mihinkään ei saisi koskea. En nyt tarkoita että minusta esimerkiksi sohvan raapiminen on ok, mutta en ymmärrä sitä että ostetaan hienoja asioita ja sitten pidetään kissat kaukana niistä ettei tule jälkiä. Tavarat ostetaan käyttöön, ei vain ihmisten ihailtavaksi.

Tämän pöydän omistaa Haiku

Myöskään en ymmärrä asennetta, että kissan tulisi elää maatasolla. Varsinkin, jos sillä ei ole edes kiipeilypuuta missä toteuttaa haluaan päästä maanpintaa ylemmäs. Kissat rakastavat katsoa valtakuntaansa alaspäin, ei ylöspäin. Siispä se, ettei kissa saisi hyppiä millekään pöydälle on minusta ihmeellistä. Keittiöpöydät ymmärrän, mutta ruoka tulisikin syödä lautaselta, ei pöydältä. Jos pöydällä on jotain mikä on kissalle haitaksi, kuten pesuaineet tai muovi, ne voi laittaa kaappiin piiloon. Kissa kuitenkin hyppii pöydälle ihmisten poissaollessa, jos se pöydälle tahtoo. Ja ei ole iso työ desifioida tasoja, jos kokee tarpeelliseksi.

Itse suosin kissojen kanssa ei-rauhallisia yksilöitä. Rauhallisen kissan en osaisi elää, vaan tahdon että kissalla on vauhtia ja halua osallistua kaikkeen tapahtuvaan. Jos tämän hintana on hieman kärsineet huonekalut, niin minulle asia on täysin okei. Ja täytyy kyllä sanoa että Rakun ja Haikun kanssa ei ole tarvinut murehtia kissojen rauhallisuutta ja osallistumattomuutta. :D

Ragnar tahtoo osallistua jääkaapin tutkimiseen

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Karvainen pelikaveri

Löysin laatikkoni uumenista Spore-pelin, jota en ollut koskaan saanut toimimaan. Tai yritin pari kertaa vuosia sitten kun sen ostin ja sitten se on jäänyt pölyttymään kaapin nurkkaan. Tietokoneeni on vaihtunut sitten viime yrityksen, joten päätin kokeilla vielä kerran pelin asentamista. Ja mikä riemu kun se onnistui!

Haikun kanssa pelattiin sitä yhdessä. Minä olin lihansyöjäsolu ja Haiku oli soluja syövä lihansyöjä. Haikulla saalis tosin jäi kovin tyhjäksi yrityksistä huolimatta, joten pian se luovutti ja tyytyi katselijan rooliin. Tielläolijan roolista tietenkään luopumatta. :D


lauantai 23. helmikuuta 2013

Broilerin pilkontaa

Saatiin ensimmäistä kertaa kokonainen broileri syötäväksi ja pilkottavaksi. Kyseessä on kauppojen pakastehyllyiltä löytyvä 1,5 kg broileri. Annoin sen sulaa ensin muutaman tunnin ennen projektin aloittamista.

Valmiina urakkaan

Pilkonta meni todella joutuisasti. Näin aloittelijana pilkkomiseen meni tunteroinen, joka on oikein sopiva aika.  Harmikseni tosin huomasin, että broilerista oli poistettu suurin osa sisäelimistä, mutta siitä huolimatta broileri oli oikein riittoisa ja olen iloinen että sain viimein toteutettua sekapussisuunnitelmani edes sitten lihojen osalta.

Broilerista oltiin poistettu sisäelimet

Tullaan kyllä uudestaankin kokonainen broileri hankkimaan, on sen verta halpaa (5-6 €/kg) verraten erikseen ostettuihin osiin eikä pilkonta ollut työlästä. 14 annospussia (joihinkin saattoi olla 2 annosta, en niin tarkkaan laskenut) lihaa ja luita saatiin saaliiksi. Käyttämättömäksi jäi vain nahat, koipiluut ja rintaluut.

Myöhemmin, viimeistään kesällä, voisi myös kokeilla uudestaan pakastekanin ostamista eläinkaupasta. :) Viime kertainen meni pieleen kun yritin jäistä kania pilkkoa, mutta nyt kun tiedän ja osaan paremmin, niin eiköhän se suju sekin.

Haiku esiputsaa leikkuulaudan

perjantai 15. helmikuuta 2013

Mmm, selkää

Meillä oli eilen ja toissapäivänä broilerin selkää kissojen ruokalistalla. Jaksan aina hämmästellä selän kokoa ja varsinkin Haikun tarmokkuutta käydä sen kimppuun siitä huolimatta. Raku tykkää enemmän helpommista saaliista eikä oikein innostunut kokonaisesta selästä. Parin päivän yrityksen jälkeen piti heittää se lähes kokonaisena roskiin. Haiku sen sijaan kalusi hyvin omansaa melkein loppuun asti parin päivän aikana.

Tämä oli 3. kerta kun selkää tarjottiin ja eka kerralla molemmat kissat olivat hieman hämillään uudesta ruuasta, mutta molemmat söivät kuitenkin hetken ihmettelyn jälkeen. Toisella kerralla kissat saivat yhteisen selän ja Haikun koluttua masunsa täyteen ja Rakun seuratessa vieressä, kolusi Rakukin jo mukavan verran omaa osaansa.

Nyt kolmannella kerralla molemmat saivat oman selän, mikä taisi olla virhe. Pitää seuraavalla kerralla koittaa taas yhteistä, josko Rakulle maistuisi sitten paremmin.

Noissa selissä on kyllä mukava urakka ja ajankulu kissoille. :D Tokakerralla meni puolisen tuntia/kissa tuon syömisessä.

Broilerin selkä





tiistai 12. helmikuuta 2013

Ellreissu ja vuosipäivä

Wee, eilen tuli täyteen tasan vuosi siitä kun Raku tuli rikastuttamaan meidän elämää! <3 Sen kunniaksi (ei nyt sentään) käytiin vuosirokotuksissa uusimassa kissaflunssa ja -ruttorokote. Samalla halusin ottaa varalta verinäytteen, jotta näkisin että sisäelimet on varmasti ok. Olisin ottanut laajan verikuvan, mutta ell sanoi ettei terveillä kissoilla ole moinen tarpeen. Pienemmästä kuvasta näkee kuitenkin jo maksan, munuaiset ja veren proteiinin, joten ne riittäisivät. Ja ne oikeastaan olikin ne mitkää halusin nähdä, sillä Rakulla on pentuaikana ollut aktiivista (ehkä 4-5 krt viikossa ehkä 2-4 kuukauden ajan) tapahtuvaa oksentelua ja luin jostain, että runsas oksentelu voi vaikuttaa maksaan ja munuaisiin. Tällä taatusti viitattiin sairaudesta johtuvaan, useaan kertaan päivässä oksenteluun, mutta halusin kuitenkin varmistaa, että Raku on ok. Tänään ell soittikin tulokset, että näin asia on! :) Lähettää tulokset minulle postissa.

Harmikseni yleistarkistuksen yhteydessä Rakun molemmista korvista löytyi hiivaa. Tulos tuli minulle täysin puun takaa, sillä Rakulla ei ole ollut ainakaan minun tuntemiani merkkejä hiivasta! Haikulla oli minulle tullessaan hiivatulehdus korvissa ja sillä oli selvästi nähtävissä, että korvat vaivasi. Välillä Haiku heräsi kesken unienkin kun korvia kutitti niin kauheasti. Rakulla ei ole ollut samoja oireita (rapsutellut korvia ehkä pari, kolme kertaa päivässä töhnäpäivinä) enkä ole osannut epäillä mitään. Raku on joillekin ruuille yliherkkä, mikä näkyy korvien töhniintymisellä, mutta se on aina mennyt itsestään pari päivän päästä ohi kun oireita aiheuttavaa ruokaa ei ole enää annettu. Ennen ellreissua Rakulla oli töhninyt kolme päivää korvat, mutta edellämainitusta syystä en ollut huolissani. Mutta kappas, hiivaahan sieltä sitten löytyi. Molemmissa korvissa hiivaa oli, mutta lievänä sentään. Korvatippakuurille poika kuitenkin joutui, parin viikon ajan 2x päivässä Canofite vet-tippoja molempiin korviin. Aloitettiin kuuri heti samana päivänä eli eilen ja hienosti on poika antanut laittaa. :) Kyllä se tästä.

Mehän ollaan tällä hetkellä 80% barfilla, joten ollaan nyt kuurin ajan ja siitä väh. 2 vk eteenpäin sillä kokonaan, sillä tiedän useita (harmikseni juurikin Applawsin) teollisia ruokia, jotka aiheuttavat Rakun korvien töhniintymistä. Jos töhniminen pysyy pois, hyvä. Jos ei, niin sitten aletaan tutkimaan onko jokin raakaruoka oireita aiheuttanut, mutta en ole ainakaan huomannut että raakapuolella vikaa olisi. Jos teollisen poisto riittää pitämään korvat hyvinä, laitan ruuat myyntiin tai lahjoitan eläinsuojeluun.

Puhuttiin ell kanssa Rakun aikaisemmasta oksentamisesta (pentuaika ja viikonloppuna oksensi muutama tunti sen jälkeen kun erehdyin laiskuuttani antamaan keittokinkkuleikkeleenpaloja koulutuspalkkiona) ja ell epäili, että allergiaoire sekin. Itse epäilen herkkää vatsaa (säännöllisyys tärkeää), mutta en tiedä, voihan se olla myös intoleranssin oire (googlettelin ja kuulemma allergiaoireet on yleensä iho-oireita kun taas intoleranssioireet oksentelua ja ripulia). Oksennusongelmaa tosiaan meillä ei ole ollut kuukausiin, vaikkakin se on tämänhetkisen ruokavalion ansiota. Aiemmin aiheesta olen kirjoittanut tässä.

Koska reissu ei ollut kovin mukava Rakulle (laitettiin korvanpuhdistusainetta ja sen jälkeen silmätippoja kun sitä taisi rimpuillessa valahtaa korvasta silmäänkin kun silmänreunat alkoi punoittaa), kävin apteekkireissun ohella Mustissa ja Mirrissä ostamassa lohdutukseksi ja vähän paremmaksi vuosipäivälahjaksi pari keppilelua. Sellaisen lintulelun ja sitten riikinkukonsulkalelun. Tiesin riikinkukon sulan olevan hitti kun se on ollut meillä aiemminkin, mutta tuo lintu oli uusi tuttavuus ja oli mukavaa kun siitä pidettiin! Olihan se aika hinnakaskin (6 €), mutta mukavan näköinen rapiseva lelu. :)

Riikinkukon sulka,  molempien suosiossa, Haikun yksi lemppareista

Sulka Hain käsittelyssä

Kestolintu lennossa

Lintu maassa, hurja saalistaja tyytyväinen saaliistaan

Ja bonuksena pikku-Raku 15 vk ikäisenä 11.2.12. <3


torstai 7. helmikuuta 2013

Kissanminttu

Saatiin äidiltä hieman kissanminttua vähän aika sitten kun hän oli ostanut sitä omalle kissalleen, mutta ei tarvinut niin isoa määrää kuin pussissa oli. Ajattelin kokeilla kissanmintun hieromista raapimapuun tolppiin, sillä Haiku ei ole vielä ymmärtänyt kiipeilypuita kynsienterottamispaikkana ja monesti olen nähnyt kissanmintun tuoksua suositeltavan raapimapuuhun opetettaessa. Aika hyvin se näyttää toimivan, en ole nähnyt Haikun teroittevan "omalla ajallaan" tolppiin, mutta en ole kuullut myöskään enää niin paljon sohvanraapimisääniä. Ehkä se siis auttaa. Olen nyt vasta pari kertaa kissanminttua käyttänyt, mutta ehkä pidemmällä aikavälillä tulokset on näkyvämmät. :)

Hai ja kissanminttupussi

Nuuskutellen

Tuoksuja alhaalla ja ylhäällä

Juuri kun Haiku oli aloittamassa tolpan raapimisen....

...Raku tapahtui

perjantai 1. helmikuuta 2013

Ravintoarvotaulukoita

Vähän helpotukseksi elämään keräsin joitain broilerin ja kalkkunan ravintoarvoja taulukkoon. Käytin Finelin ravintoarvoja niin pitkälle kuin pystyin, mutta broilerin sydämen ja kivipiiran arvot hain Nutritionvalue.orgista.

Tässä vielä linkit käytettyihin osiin:

Broileri, kokonainen, nahkoineen, raaka
Jauheliha, broilerin
Broileri, rintafilee, nahaton, suikale, leike
Broileri, koipi-reisi, nahaton
Maksa broilerin
Chicken, raw, all classes, heart
Chicken, raw, all classes, gizzard
Kananmuna kuoreton
Kananmunan keltuainen 34% kananmunan massasta

Kalkkuna
Jauheliha, kalkkunan, rasvaa 5-6 %
Kalkkunan rintafilee

Kaikki arvot on merkitty per 100 g. Broilerin ravintoarvot saa isommaksi klikkaamalla kuvaa, alkuperäisessä koossa se ei mahtunut sille varatulle alueelle. Sydämen ja kivipiiran tyhjiä kohtia en täyttänyt, sillä joko tietoja en löytänyt tai sitten en osannut tulkita varmuudella.


Broilerin ravintoarvoja






Kalkkunan ravintoarvoja






Suositellut päivittäiset määrät National Research Councilin mukaan (rasva- ja proteiiniarvot min.) 4 kg kissalle






Multicatin vitamiinit ja kivennäisaineet/tabletti






Jos haluaa muuttaa vitamiinit KY/IU (kansainvälinen yksikkö)-muotoon tai ky'n grammamuotoon, niin tässä on hyvä muuntaja.

Muokattu 2.4.2016: Finelin ravintoarvotiedot ovat päivittyneet, muokattu broilerin ja kalkkunan ravintoarvot ajan tasalle